Louis Rosier
From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Louis Rosier (5. marraskuuta 1905 Chapdes-Beaufort, Ranska – 29. lokakuuta 1956 Neuilly-sur-Seine, Ranska) oli ranskalainen kilpa-autoilija ja Formula 1 -kuljettaja.[1][2][3]
Rosier aloitti kilpa-ajajan uransa 1920–30-luvuilla ajamalla isänsä kuorma-autokeikkoja sekä samoihin aikoihin moottoripyörä- ja mäkiautokilpailuja perustaen myöhemmin oman autotallin, josta myi Renaultia ja Talbotteja.[1][3] Toisen maailmansodan aikana hän toimi Ranskan vastarintaliikkeessä ja sodan jälkeen palasi kilpa-autoilun pariin voittaen Albin osakilpailun vuonna 1947.[1][2][3] Vuosina 1949–52 hän oli voittamaton Ranskan mestari voittamalla kilpailun jokaisena vuonna.[1][3]
Rosier osallistui kaiken kaikkiaan 38:een F1-sarjan osakilpailuun kausilla 1950–1956, joista saavutti saavutti 2 palkintosijoitusta vuoden 1950 Sveitsin GP:stä sekä Belgian GP:stä ja keräsi urallaan 18 MM-pistettä.[1][2][3][4][5] Hän voitti sarjan ulkopuolisista kilpailuista Hollannin Grand Prix'n vuosina 1950–51.[1][2][3] Tämän lisäksi hän voitti Le Mansin 24 tunnin ajon poikansa Jean-Louis Rosierin kanssa.[1][3]
Rosier toimi myös perustamansa tallin Ecurie Rosierin päällikkönä, joka käytti autoissaan Talbotin, Ferrarin ja Maseratin autoja.[1][3][6]
Rosier osallistui vuoden 1956 Coupe du Salonin -kilpailuun, missä sateisella kelillä hänen ajamansa Ferrari pyörähti ympäri avauskierroksella samassa mutkassa, jossa Alfa Romeon Grand Prix-ajan kuljettaja Antonio Ascari oli kuollut 31 vuotta aikaisemmin.[1][3] Hän sai useita sisäisiä vammoja sekä iskuja päähän ja kuoli kolme viikkoa myöhemmin sairaalassa.[1][3] Rosierin kunniaksi Clermont-Ferrandiin avattiin Charade -niminen kilparata, joka järjesti F1-osakilpailuja neljä kertaa vuosina 1965, 1969–70 sekä 1972.[3][7] Rataa lyhennettiin vuonna 1988 ja se nimettiin Circuit Louis Rosieriksi.[7][3]
Remove ads
Tulokset Formula 1:n MM-sarjassa
Remove ads
Lähteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads