Etu-Aasia
maantieteellinen alue Aasiassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Etu-Aasia, myös Länsi-Aasia tai Lounais-Aasia, on Aasian osa. Sen muodostavat (aakkosjärjestyksessä) Anatolia, Armenia, Azerbaidžan, Bahrain, Georgia, Israel, Irak, Jemen, Jordania, Kuwait, Libanon, Oman, Palestiina, Qatar, Saudi-Arabia, Siinai, Syyria ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat.[1] YK sisällyttää Länsi-Aasiaan tilastointitarkoituksessa myös Kyproksen.[2]
.svg)
Remove ads
Maantiede
Vuoristot
Etu-Aasian pohjoisosassa on laajoja vuoristoja, jotka käsittävät suurimman osan Turkin ja Iranin alueista. Turkin pohjoisosassa ovat Pontiset vuoret, eteläosassa Taurusvuoret. Molemmat ovat itä-länsi-suuntaisia, ja niiden jatkeena Iranissa ovat Elbursvuoret Kaspianmeren rannalla sekä Zagrosvuoret lähempänä Persianlahtea. Näiden pohjoispuolella ovat Kaukasusvuoret, jotka ulottuvat kapeahkona länsi-itäsuuntaisena vyöhykkeenä Mustanmeren itärannalta Kaspianmeren länsirannalle. Nämä Etu-Aasian vuoristot muodostavat keskiosan pitkästä, Keski-Euroopasta Himalajalle saakka ulottuvasta vuoristovyöhykkeestä.
Erillisiä, pienempiä vuoristoja Etu-Aasiassa on myös Libanonissa ja Jemenissä.
Ilmasto
Suurimmassa osassa Etu-Aasiaa vallitsee kuiva aavikkoilmasto. Sademäärät ovat vähäisiä ja kuivuus aiheuttaa ongelmia muun muassa maanviljelylle. Maan suolaantuminen ja saastuminen ovat alueen ongelmia. Alueen pääjoet Eufrat ja Tigris ovat tärkeitä veden lähteitä. Tuulet sharqi ja shamal ovat kuivia ja pölyisiä tuulia, jotka muokkaavat alueen ilmastoa. Sharqituuli puhaltaa kaakosta ja etelästä päin. Shamal puhaltaa luoteesta Irakissa ja muissa Persianlahden valtioissa,[3]
Topografia
Kuollutmeri tasankoineen on meren pinnan alapuolella.[4] Anatolian ylänkö on Taurus-vuoriston ja Pontus-vuoriston välissä Turkissa. Jemenissä ylänköalueet ovat korkealla merenpinnasta. Punaisen meren, Välimeren ja Persianlahdet rannikkoalueet ovat alavaa, vain vähän merenpinnan yläpuolella.
 |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Geologia
Afrikan, Arabian ja Euraasian mannerlaatat kohtaavat Etu-Aasiassa. Arabian laatta liikkuu kohti pohjoista ja kohti Anatolian laattaa Turkissa, jossa esiintyy paljon maanjäristyksiä. Mannerlaattojen raja kulkee Atlantin Azorien–Gibraltar Ridgen harjua myöten Pohjois-Afrikan halki kohti Irania[5]
|
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Remove ads
Historia
Etu-Aasian pohjoisosa kuului Persiaan, jossa hallitsivat Sassanidit 228-651 jkr. Aleksanteri Suuren valtakunta ulottui Kaukasuksen alueelle 300-luvulla ekr. Etu-Aasian luoteiset alueet joutuivat Rooman valtakunnan alaisiksi noin 30 jkr. Rooman hajottua noin 500-luvulla sen itäisestä osasta tuli Bysantti. Arabit levittäytyivät Etu-Aasian eteläosasta lähtien ja valloittivat suurimman osan Etu-Aasiasta 656 mennessä. Etu-Aasian pohjoisosa oli Mongolivaltakunnan alaisena 1200-luvun lopulla.[6]
Suitsuketie, jota pitkin kuljetettiin mirhaa ja muita tuoksuvia aineita, kulki aikoinaan Arabian niemimaan eteläosasta Välimeren rannikolle saakka. Se kulki Negevin autiomaan ja Nabatean valtakunnan halki.[7] Osmanien valtakunta (Ottomaanien valtakunta) syntyi Anatolian niemimaalla turkkilaisten heimojen keskuudessa 1300-luvulla ja ulottui laajimmillaan Persianlahden ja Punaisenmeren rannikoille sekä Afrikan pohjoisosaan ja Euroopan kaakkoisosaan.[8]
Remove ads
Valtiot
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Mistä numerotiedot on peräisin? |
Katso myös
Lähteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads