Lucien Bianchi
From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Lucien Bianchi, syntymänimeltään Luciano Bianchi, (10. marraskuuta 1934 – 30. maaliskuuta 1969[1]) oli belgialainen autourheilija, joka kilpaili muun muassa Formula 1 -sarjassa. F1:ssä hän ajoi Cooper, ENB, UDT Laystall ja Scuderia Centro Sud -talleissa. Hän saavutti yhteensä 6 MM-pistettä.[2]
Bianchi syntyi Milanossa, Italiassa, mutta muutti lapsena Belgiaan isänsä kanssa. Siellä hänen perheensä teki töitä kilpa-autoilija Johnny Claesille.[2] Ensimmäinen kisatapahtuma, johon Bianchi osallistui, oli Alpine Rally vuonna 1951. Hän voitti vuosina 1957, 1958 ja 1959 Tour de France automobile -kilpailun eli Ranskan ympäriajon autolla. Kahtena seuraavana vuonna hän voitti Paris 1000 -urheiluautokilpailun. Formula 1 -sarjaan hän liittyi kaudella 1959, tosin hän osallistui kyseisellä kaudella vain yhteen Grand Prix:hin ENB-tallissa, eikä kuitenkaan selviytynyt aika-ajoista itse kilpailuun. Myöhemmillä kausilla hän ajoi Cooper, UDT Laystall ja Scuderia Centro Sud -talleissa. Hänen parhaaksi tulokseksi jäi kauden 1968 Monacon osakilpailun kolmas sija.[3]
Formuloiden lisäksi Bianchi ajoi Touring Cars -sarjoissa, urheiluautoja ja ralliautoja. Hänen suurimmat voittonsa tulivat Le Mansin 24 tunnin ajosta 1968 Pedro Rodríguezin kanssa[4] ja seuraavana vuonna Sebringistä Joakim Bonnierin kanssa.
Bianchi kuoli, kun hänen Alfa Romeo T33 -autonsa törmäsi puhelinpylvääseen Le Mans -testeissä vuonna 1969.[5]
Lucien Bianchin veljenpojanpoika Jules Bianchi oli Marussian Formula 1 -kuljettaja.[5]
Remove ads
Formula 1 -tulokset
Remove ads
Lähteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads