Luettelo kiertoradoista

Tämä on luettelo kiertoradoista keskuskappaleen tai tietyn rataparametrin mukaan lajiteltuna.

Maan kiertoradat

Korkeus

Mittakaavassa olevat Maan kiertoradat, katso taulukko.

• Matala Maan kiertorata (LEO): Maakeskinen kiertorata, jonka korkeus on väliltä 80–2 000 km,^[1] käytännössä 160–2 000 km^[2]
  • alaluokka: Erittäin matala Maan kiertorata, 80-300 km
• Keskikorkea Maan kiertorata (MEO): Maakeskinen kiertorata, jonka korkeus on LEO- ja GEO-kiertoratojen välissä. Tämä tarkoittaa väliä 2 000–35 586 km^[3][4][5]
• Geostationaarinen kiertorata (GEO) maakeskeinen rata, jonka korkeus on 35 586–35 986 km (35 786 ± 200 km)^[3]
• Korkea Maan kiertorata (HEO): Maakeskinen kiertorata, jonka korkeus on yli 35 786 km.^[5]

Maan kiertoradat

Nimi	Alue		Etäisyys Maan pinnasta (km)	Etäisyys Maan keskipisteestä (km)
Maan pinta		Sininen/ruskea kuva	0	6 370
Matala Maan kiertorata (LEO)		Syaani alue	80–2 000[1] (tyypillisesti 300-1 600)	6 450–8 370
Keskikorkea Maan kiertorata (MEO)		Keltainen alue	2 000–35 586[3]	8 370–41 150
Kansainvälisen avaruusaseman kiertorata (ISS) (LEO-radalla)		Punainen pisteviiva	400-420[2]	6 770-6 790
Global Positioning System-satelliittien kiertorata (GPS) (MEO-radoilla)		Vihreä katkopisteviiva	20 230	26 600
Geostationaarinen kiertorata[5]		Musta katkoviiva	35 586–35 986[3]	41 956–42 356

Keskuskappale

• Galaksikeskinen kiertorata: Galaksia kiertävä kiertorata. Aurinko on Linnunradan keskusta kiertävällä radalla.
• Aurinkokeskinen kiertorata: Aurinkoa kiertävä kiertorata. Aurinkokunnan kaikki planeetat, komeetat ja asteroidit sekä jotkut satelliitit ja avaruusromua on aurinkokeskisellä kiertoradalla.
• Maakeskinen kiertorata: Maata kiertävä kiertorata. Kuu ja lukuisat satelliitit ovat tällä radalla.
• Areokeskinen kiertorata: Marsia kiertävä kiertorata. Tällä kiertoradalla ovat Marsin kuut.

Inklinaatio

• Kalteva kiertorata: Kiertorata, jonka inklinaatio on referenssitasoon (tavallisesti ekvaattorin taso) nähden ei ole 0.
  • Polaarinen kiertorata: Kiertorata, jonka inklinaatio on lähes 90 astetta eli satelliitti kiertää joka kierroksella likimain kummankin navan yli.

Eksentrisyys

Erityyppisiä kiertoratoja gravitaatiokentässä. Harmaa: ympyrärata, punainen: ellipsirata, vihreä: paraabelirata, sininen: hyperbelirata. Kuvioon merkityt luvut (e) tarkoittavat ratojen eksentrisyyksiä.

Japanin käyttämä kvasi-zeniittinen rata (QZSS). Tässä tapauksessa valittu inlinaatio=45° ja eksentrisyys e=0,1. Vähintään yksi satelliitti näkee aina Japanin, on radan 'yläosassa'.

• Ympyräkiertorata: Kiertorata, jonka eksentrisyys on 0 ja joka on siten ympyrän muotoinen.^[5]
• Ellipsirata: Kiertorata, jonka eksentrisyys on väliltä 0–1 eli jonka muoto on ellipsi.^[5]
  • Hohmannin siirtorata: Kiertoratatoimi, joka siirtää avaruusaluksen toisen kappaleen kiertoradalta toiselle.
  • Geosynkroninen siirtorata: Kiertorata, jonka perigeum on matalan Maan kiertoradan (LEO) korkeudella ja jonka apogeum on geosynkronisen kiertoradan korkeudella.
  • Geostationaarinen siirtorata: Kiertorata, jonka perigeum on matalan Maan kiertoradan (LEO) korkeudella ja jonka apogeum on geostationaarisen kiertoradan korkeudella.
  • Molnija-kiertorata: Hyvin elliptinen kiertorata, jonka inklinaatio on 63,4° ja kiertoaika on puoli sideeristä päivää (noin 12 tuntia). Tällaisella radalla oleva satelliitti on suurimman osan ajasta tietyn alueen yllä.
  • Tundrakiertorata: Hyvin elliptinen kiertorata, jonka inklinaatio on 63,4° ja kiertoaika on sideerinen päivä (noin 24 tuntia). Tällaisella radalla oleva satelliitti on suurimman osan ajasta tietyn alueen yllä. Samantapainen, mutta eri parametriarvoilla on Japanin käyttämä QZSS.
• Hyperbolinen kiertorata: Kiertorata, jonka eksentrisyys on enemmän kuin 1. Tällaisella radalla kappaleella on pakonopeutta suurempi ratanopeus, joten se pakenee keskuskappaleensa kiertoradalta.

• Parabolinen kiertorata: Kiertorata, jonka eksentrisyys on 1. Tällaisella radalla kappaleella on pakonopeutta vastaava ratanopeus, joten se pakenee keskuskappaleensa kiertoradalta.
  • Pakorata (EO): Parabolinen kiertorata, jossa kappaleella on pakonopeus ja se liikkuu poispäin keskuskappaleelta.
  • Kaappausrata: Parabolinen kiertorata, jossa kappaleella on pakonopeus ja se liikkuu kohti keskuskappalettaan.

Synkronisuus

• Synkroninen kiertorata: Kiertorata, jossa satelliitin kiertoaika on sama kuin keskuskappaleen pyörähdysaika. Maalla se on 23 tuntia 56 minuuttia 4,091 sekuntia. Lisäksi näiden kiertosuunta on sama. Keskuskappaleen havaitsijasta satelliitti tekisi taivaalla kahdeksikon muotoista analemma kuviota.
• Puolisynkroninen kiertorata (SSO): Kiertorata, jonka korkeus on noin 20 200 km ja jonka kiertoaika on noin 12 tuntia.
• Geosynkroninen kiertorata (GEO): Kiertorata, jonka korkeus on noin 35 786 km. Maassa oleva havaitsija näkee satelliitin tekevän taivaalla analemma kuviota.
  • Geostationaarinen rata (GSO): Geosynkroninen kiertorata, jonka inklinaatio on 0. Maassa olevasta havaitsijasta kappale näyttää olevan taivaalla paikoillaan.
  • Ylisynkroninen kiertorata: Kiertorata vähän yli geosynkronisen kiertoradan, jossa satelliitit ajautuvat Maasta katsoen länteen.
  • Alisynkroninen kiertorata: Kiertorata vähän alle geosynkronisen kiertoradan, jossa satelliitit ajautuvat Maasta katsoen itään.
  • Hautakiertorata: Kiertorata muutaman sata kilometriä yli geosynkronisen kiertoradan, jossa satelliitit ajautuvat Maasta katsoen länteen. Satelliitit siirretään sinne niiden toiminta-ajan lopuksi.
• Areosynkroninen kiertorata: Synkroninen kiertorata Marsin ympärillä, jonka kiertoaika on Marsin sideerinen päivä eli 24,6229 tuntia.

• Areostatinaarinen kiertorata (ASO): Pyöreä Areosynkroninen kiertorata Marsin ekvaattorin tasossa ja noin 17 000 kilometrin korkeudella. Marsin pinnalla olevasta havaitsijasta satelliitti on taivaalla paikallaan.
• Heliosynkroninen kiertorata: Aurinkokeskinen kiertorata, missä satelliitin kiertoaika on sama kuin Auringon pyörähdysaika.

Muita kiertoratoja

• Aurinkosynkroninen rata: Kiertorata, jonka korkeus ja inklinaatio ovat sellaiset, että satelliitti ylittää planeetan pinnan aina samaan paikalliseen aurinkoaikaan. Tällaisella radalla satelliitti on jatkuvasti samassa auringonvalossa, mikä on hyödyllistä valokuvaamiselle ja sääsatelliiteille.
• Kuun kiertorata: Maan Kuun kiertorata Maan ympäri. Keskimääräinen korkeus on 384 403 km.
• Lagrangen pisteet^[5]
• Kuun siirtorata (LTO) Hohmannin siirtorata Maasta Kuuhun.
• Progradinen kiertorata: Kiertorata, jossa inklinaatio on vähemmän kuin 90° eli satelliitti kiertää samaan suuntaan kuin keskuskappale pyörii.
• Retrogradinen kiertorata: Kiertorata, jossa inklinaatio on enemmän kuin 90° eli satelliitti kiertää eri suuntaan kuin keskuskappale pyörii. Aurinkosynkronisia ratoja lukuun ottamatta harvat satelliitit laukaistaan retrogradisille radoille, koska polttoainetta tarvitaan huomattavasti ennemmän kuin progradiselle kiertoradalle pääsyssä. Tämä johtuu siitä, satelliitilla on jo ennen laukaisua keskuskappaleen pyörimisestä johtuva progradinen nopeus.
• Hevosenkenkärata
• Kaatopaikkarata: kiertorata muutama sata kilometriä geosynkronisen radan ulkopuolella, jonne parkkeerataan esimerkiksi käytöstä poistetut tietoliikennesatelliitit.