MIM-72 Chaparral

MIM-72 Chaparral (M48 Chaparral, M730 Chaparral)^[1] oli yhdysvaltalainen SPAAM-tyylinen (Self-propelled anti-aircraft missile system) ilmatorjuntaohjusjärjestelmä, joka on etusijassa tarkoitettu maavoimien, lähi-ilmatorjuntaa varten tehtyyn suojaamiseen.^[2] Ohjusjärjestelmässä on lämpöhakuinen ilmatorjuntaohjus, periaatteessa AIM-9 Sidewinderia vastaava, panssariajoneuvon alustalla. Ohjus oli laivaston käyttämä D-tyyppi, sen kantama oli 9 km ja lakikorkeus 3 km sekä suurin nopeus 2,5 Machia.^[3] Tuliannos eli ohjuslataus oli 4 ohjusta, mutta 12 ohjusta kuului yhden yksikön järjestelmään kaiken kaikkiaan. Miehistön määrä oli 2 henkeä. Asetyyppi otettiin käyttöön vuonna 1969, ohjusasevaunuja valmistettiin 600 vaunuyksikön verran.^[4] Se palveli vielä 1980-luvulla, mutta se poistettiin käytöstä vuoteen 1990 mennessä. Ampuma-alusta eli lavetti oli saman tyyppinen kuin M163 Vulcanin aseistuksessa.^[3]

MIM-72 eli M48 Chaparral-ohjusjärjestelmä.

Asetyypin edeltäjä oli 1959 lähtien Forward Area Air Defense -ohjelmassa kehitetty MIM-46 Mauler, joka ei tullut tuotantoon sen lukuisten ongelmien vuoksi. Tämän vuoksi armeija aloitti 1963 Interim Forward Area Air Defense -ohjelman, joka otti käyttöön Sidewinderin. Järjestelmään kuului MIM-72 Chaparral -ohjus, M54-laukaisin ja M730-kuljetus/laukaisinvaunu ohjuksille, joista yhdessä käytetään nimeä M48-tuliyksikkö. Vaunun alusta perustuu M113-kuljetusvaunuun. "Interim" viittaa väliaikaisratkaisuun, mutta Maulerin ongelmia ei ikinä saatu ratkaistua.^[3]

MIM-72 Chaparral oli Yhdysvaltain asevoimien ohella käytössä sen muutamissa liittolaismaissa. Euroopan alueella Portugali oli ainut tämän asetyypin käyttäjämaa.

Kuvan ohjusvaunu on ollut Israelin asevoimien käytössä, kyseinen yksilö museoituna Hatzerimissa.