Marie Byrdin maa

Marie Byrdin maa on Etelämantereella oleva alue, joka sijaitsee Tyynenmeren eteläpuolella sekä Rossin jäälautan ja Rossinmeren itäpuolella. Alueen itäraja kulkee suunnilleen Rossin jäälautan pohjukasta Eights Coast -rannikolle. Marie Byrdin maan nimesi tutkimusmatkailija ja kontra-amiraali Richard E. Byrd vaimonsa kunniaksi vuonna 1929 tutkiessaan alueen luoteisosaa.^[1][2]

Marie Byrdin maata lentokoneesta nähtynä vuonna 2011.

Marie Byrdin maa (engl. Marie Byrd Land) Etelämantereen kartalla.

Marie Byrdin maa on karu jopa Etelämantereen olosuhteisiin nähden, mistä johtuen suurinta osaa alueesta ei ole mikään valtio vaatinut itselleen. Pinta-alaltaan 1 610 000 km² laajuinen Marie Byrdin maa on suurin tällainen alue maapallolla. ^lähde?

Etelämantereen korkein tulivuori, 4 285 metriä korkea Mount Sidley sijaitsee Marie Byrdin maalla. Se on kilpitulivuori, joka kuuluu lähes täysin jäätikön peittämään Executive Committee Range -vuorijonoon.^[3] Vuonna 2013 julkaistun tutkimuksen mukaan Mount Sidleyn lähellä, 1,2 kilometrin paksuisen jääkerroksen alla on aktiivinen tulivuori. Se huomattiin ensimmäisen kerran vuosina 2010 ja 2011, kun jään alla havaittiin seismistä toimintaa.^[4][5]

Tutkimusasemat

Antarktisista tutkimusasemista alueella toimivat Neuvostoliiton Russkaja vuosina 1980–1990 sekä Yhdysvaltojen Byrd, joka oli toiminnassa 1957–1972, mutta jonka lähistöllä sijaitsee 2000-luvulla avattu kesäisin toimiva tutkimusasema Byrd Surface Camp.^[6] Russkaja sijaitsee Amundseninmeren rannikolla (koordinaatit 74°46′00″S, 136°52′00″W)^[7] ja Byrd sisämaassa (koordinaatit 80°00′00″S, 120°00′00″W). Byrdin asemalla suoritettiin vuonna 1968 ensimmäinen koko Etelämantereen jääkuoren läpäissyt kairaus.