Mario Merz

Mario Merz (1. tammikuuta 1925, Milano, Italia – 9. marraskuuta 2003, Milano) oli italialaiseen arte povera -taidesuuntaa edustanut taiteilija.^[1] Hän teki kymmeniä iglun muotoisia teoksia vuodesta 1968 lähtien. Merzin töille on tunnusomaista sekä luonnonmateriaalien käyttö että niiden metaforat sekä idea jatkuvuudesta ja toistosta^[2]. Merzin työ perustuu usein Fibonaccin luku -kaavaan, jolla usein esitetään luonnon matemaattista olemusta. Vuonna 1969 Merz kiinnostui keskiajalla eläneen italialaisen matemaatikko Fibonaccin tutkimasta numeraalisesta sarjasta 1-1-2-3-5-8-13-21, eli Fibonaccin lukujonosta.^[3]

Mario Merz 1990-luvulla.

Fibonacci Sequence 1-55, 1994, Turku.

Igloo di pietra, 1982, KMM veistospuisto, Hollanti.

Taide

Nuorena miehenä Merzillä oli voimakkaita antifasistisia ajatuksia, joiden vuoksi hänet vangittiinkin. Nuoruusvuosien aktivismi vaikutti myös hänen taiteeseensa, jossa poliittinen ja kulttuurinen kiinnostus käyvät vuoropuhelua. Hän ansaitsi tuolloin aseman intellektuellina taiteilijana, joka uskalsi kyseenalaistaa aikansa kulttuurin. Merz esitti taiteessaan kysymyksiä hyvistä ja pahoista voimista, luonnon ja ihmisen suhteesta, tiedostetusta ja tiedostamattomasta. Hän tutki aktiivisuuden ja passiivisuuden, positiivisen ja negatiivisen vuorovaikutusta.^[4]

Teoksia

• Turun Linnankadulla sijaitsevan voimalaitoksen piipussa on Merzin kookkain julkinen teos Fibonacci Sequence 1–55.
• Teos Nimetön iglu on kulkenut Kourin kokoelmien kautta Kiasmalle^[5].