Martha Nussbaum

Martha Nussbaum (o.s. Craven, s. 6. toukokuuta 1947 New York, Yhdysvallat^[1]) on yhdysvaltalainen filosofi, jonka erityisiä kiinnostuksen kohteita ovat olleet antiikin filosofia, poliittinen filosofia ja etiikka.

Martha Nussbaum
Martha Nussbaum vuonna 2010.
Henkilötiedot
Syntynyt	6. toukokuuta 1947 (ikä 78)[1] New York, Yhdysvallat
Kansalaisuus	yhdysvaltalainen
Ammatti	opettaja ja filosofi
Koulutus ja ura
Vaikutusalueet	antiikin filosofia, poliittinen filosofia ja etiikka
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Elämä ja ura

Nussbaumin vanhemmat ovat philadelphialainen asianajaja George Craven ja Betty Warren. Hän opiskeli teatteria ja antiikin kulttuuria New Yorkin yliopistossa ja suoritti BA-tutkinnon vuonna 1969. Hän siirtyi opiskelemaan filosofiaa Harvardin yliopistoon, josta hän suoritti (MA-tutkinnon 1972 ja PhD:n vuonna 1975). Tänä aikana hän meni naimisiin Alan Nussbaumin kanssa (avioero 1987), kääntyi juutalaisuuteen ja sai tyttären, josta tuli Saksan historian opettaja.

Nussbaum opetti filosofiaa ja antiikin kulttuuria Harvardissa 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa, jolloin hän siirtyi Brownin yliopistoon. Hänen 1985 ilmestynyt teoksensa The Fragility of Goodness, joka käsitteli antiikin etiikkaa, oli varsin merkittävä ja huomattiin eri tahoilla.

1980-luvulla Nussbaum alkoi tehdä yhteistyötä taloustieteilijä Amartya Senin kanssa kehitysyhteistyön ja etiikan saralla. Nussbaum kehitti Senin kanssa toimintavalmiudet-lähestymistavan (capabilities approach), jonka mukaan toimintavalmiudet (”tosiasialliset oikeudet”, kuten mahdollisuus elää vanhaksi, toimia taloudellisesti tai osallistua poliittiseen toimintaan) ovat kehityksen perimmäinen tavoite ja köyhyys on ennen kaikkea toimintavalmiuksien puutetta.

Tämä näkemys on vastoin yleistä käsitystä kehitysyhteistyöstä, jossa kehitys nähdään yksinkertaisena bruttokansantuotteen kasvuna ja köyhyys tulojen vähäisyytenä. Nussbaumin ja Senin lähestymistapa edustaa moraalista universalismia vastakohtana moraaliselle relativismille: he väittävät, että tietyt perustavanlaatuiset inhimilliset toimintavalmiudet ovat universaaleja ja että niiden toteutumista voidaan objektiivisesti arvioida kulttuurisista eroista huolimatta.

Lähestymistavalla on syvät juuret aristoteelisessa hyve-etiikassa. Nussbaum pohjaa ajattelunsa Aristoteleen käsitykseen inhimillisestä kukoistuksesta (eudaimonia), joka ei tarkoita pelkkää hetkittäistä onnea vaan täysipainoista ja hyvää ihmiselämää. Toimintavalmiuksien tarkoituksena on turvata ne perusedellytykset, joita jokainen tarvitsee voidakseen tavoitella tällaista kukoistavaa elämää. Näin Nussbaum vastaa modernilla tavalla Aristoteleen perimmäiseen kysymykseen: ”Mitä ihmisen hyvään elämään kuuluu?”.

Nussbaum on soveltanut toimintavalmius-käsitettä myös John Rawlsin oikeudenmukaisuusteorian uudelleentulkintaan. Hänen mukaansa Rawlsin vapauden periaate on merkityksellinen vain, kun se ymmärretään tosiasiallisina oikeuksina eli todellisina mahdollisuuksina, jotka perustuvat henkilökohtaisiin ja yhteisöllisiin olosuhteisiin. Pelkkä muodollinen oikeus ei riitä, vaan ihmisillä on oltava käytännössä mahdollisuus käyttää oikeuksiaan.

Tämän näkökulman kautta Nussbaum tulkitsee myös epätasa-arvon rawlsilaisuudessa eli eroperiaatteen uudelleen toimintavalmiuksiin perustuvaksi periaatteeksi. Rawlsin mukaan yhteiskunnalliset eriarvoisuudet ovat hyväksyttäviä, jos ne hyödyttävät heikoimmassa asemassa olevia. Nussbaum korostaa, että tätä ”hyötyä” ei tulisi mitata pelkästään taloudellisten etujen perusteella, vaan sen mukaan, miten yhteiskunnalliset järjestelyt vaikuttavat ihmisten todellisiin toimintavalmiuksiin.

Vuodesta 1995 Nussbaum on ollut lain ja etiikan professorina Chicagon yliopiston oikeustieteen laitoksessa. Hänen nykyinen puolisonsa on Cass Sunstein, myös Chicagon yliopistossa työskentelevä perustuslain tutkija.

Martha Nussbaumille myönnettiin akateemikon arvonimi Suomessa vuonna 2000.^[2][3]

Teoksia

• Aristotle's De Motu Animalium (1978)
• The fragility of goodness: Luck and ethics in Greek tragedy and philosophy. (Tarkistettu laitos 2001) Cambridge: Cambridge University Press, 1986. ISBN 0-521-25768-9
• Love’s knowledge: Essays on philosophy and literature. New York: Oxford University Press, 1990. ISBN 0-19-505457-1
• The Therapy of Desire (1994)
• Poetic Justice (1996)
• For Love of Country (1996)
• Cultivating Humanity: A Classical Defense of Reform in Liberal Education (1997)
• Sex and Social Justice (1998)
• Women and Human Development (2000)
• Upheavals of Thought: The Intelligence of Emotions (2001)
• Hiding From Humanity: Disgust, Shame, and the Law (2004)
• Not For Profit: Why Democracy Needs the Humanities. Princeton University Press, 2010. ISBN 978-0691140643

Suomennetut teokset

• Talouskasvua tärkeämpää - Miksi demokratia tarvitsee humanistista sivistystä? (Not For Profit: Why Democracy Needs the Humanities, 2010) Gaudeamus, 2011. ISBN 978-952-495-218-7