Laajavuoren hyppyrimäet

Laajavuoren hyppyrimäet on kuuden muovitetun hyppyrimäen muodostama mäkihyppystadion Jyväskylän Laajavuorella.

Laajavuoren hyppyrimäet
Matti Nykäsen mäki (vas.), Matti Pullin mäki (oik.)
Sijainti
Paikkakunta	Jyväskylä, Suomi
Koordinaatit	62°15′36″N, 25°41′11″E
Avattu	1965
Remontoitu	1974, 1980, 1984, 1993, 2007, 2013–2016, 2021
Muut mäet	Iines K25 HS27, Veljenpojat K15 HS16, K5 HS6
Seura	Jyväskylän Hiihtoseura
Matti Nykäsen mäki
K-piste	100 metriä
Mäkikoko	108 metriä
Mäkiennätys	110,0 metriä Kimmo Yliriesto (2007)
Naisten mäkiennätys	102,5 metriä Jenny Rautionaho (9.1.2022)
Kesämäkiennätys	111,5 metriä Daniil Shchegolev (24.8.2019)
Naisten kesämäkiennätys	103,5 metriä Jenny Rautionaho (22.8.2021)
Avattu	1965
Remontoitu	1984, 1993, 2007, 2015
Muovitus	Kyllä
Keulan kulma	12,2°
Alastulorinteen kulma	37,5°
Matti Pullin mäki
K-piste	64 metriä
Mäkikoko	68 metriä
Mäkiennätys	70,0 metriä Pyry Keskinen (9.3.2025)
Naisten mäkiennätys	67,0 metriä Julia Kykkänen (24.3.2013)
Kesämäkiennätys	68,5 metriä Tuomas Kinnunen (1.8.2020)
Naisten kesämäkiennätys	60,0 metriä Julia Äikiä Minja Korhonen (15.8.2021, 21.8.2021)
Avattu	1974
Remontoitu	1993, 2013, 2014
Muovitus	Kyllä
Aku
K-piste	40 metriä
Mäkikoko	42 metriä
Mäkiennätys	42,0 metriä Tuomas Kinnunen Arsi Tietäväinen (11.2.2017)
Naisten mäkiennätys	37,5 metriä Heta Hirvonen (20.2.2022)
Kesämäkiennätys	40,0 metriä Kristian Jussilainen Aleksi Lappi (1.7.2023, 31.8.2024)
Naisten kesämäkiennätys	39,0 metriä Vleriya Rimdenok (24.8.2019)
Avattu	1965
Remontoitu	1980, 2013, 2015–2016
Muovitus	Kyllä
Infobox OK

Suurin hyppyrimäki on Matti Nykäsen mäki (aikaisemmalta nimeltään Laajavuoren hyppyrimäki), joka on vuonna 1965 rakennettu suurmäki. Se on nimetty mäkihyppääjä Matti Nykäsen mukaan. Suurmäen torni on Harjun vesitornin ohella Jyväskylän maamerkkejä. Siellä on kilpailtu lukuisia SM- ja kansainvälisen tason mäkihyppykilpailuja. Viimeisimmät miesten normaalimäen SM-kilpailut järjestettiin Laajavuoressa vuosina 2008, 2013 ja 2019. Myös naisten SM-kilpailut järjestettiin pienemmästä Matti Pullin mäestä vuonna 2013.

Mäkiurheilun suuri suosio ja valtakunnallisten mäkikeskusten kehittäminen johti aikanaan suurmäen rakentamiseen. Laajavuori on yksi Suomen kuudesta mäkikeskuksesta.^[1]

Historia

1930-luvulta lähtien Jyväskylässä hypättiin mäkeä Taulumäen 50-metrisestä hyppyrimäestä.^[2] Laajavuoren talviurheilukeskuksen rakentaminen aloitettiin 1960-luvun alussa.^[3] Laajavuoren 90 metrin suurmäki valmistui 1965. Rakentamisessa oli ollut kuitenkin ongelmia. Alastulorinne oli rakennettu liian hienosta maa-aineksesta, joka ei kelvannut tie- ja vesirakennushallitukselle tien rakentamiseen. Hieno maa-aines aiheutti alastulorinteen liejuuntumisen ja aines valui sulamisvesien mukana mäkimonttuun ja Vuorilampeen. Hyppyrimäki oli myös melko hurja ja kokematon hyppääjä kuoli siinä heti vuonna 1966.^[4]

Pujottelurinteen hiihtohissi mahdollisti useiden hyppyjen hyppäämisen samana päivänä, kun monissa muissa hyppyrimäissä ylös hyppytorniin piti kävellä. Uuden hyppyrimäen rakentamisen jälkeen Taulumäki toimi enää harjoittelupaikkana, mutta se purettiin jo seuraavana vuonna.^[5] Purkamisen takia kunnon harjoitusmäkeä ei enää ollut ja se vähensi myös uuden suurmäen käyttöastetta, koska vain rohkeimmat uskalsivat harjoitella suoraan suurmäessä. Laajavuoressa ollut hyppyominaisuuksiltaan huono K30-mäki ei pystynyt korvaamaan Taulumäkeä. Tilalle tuli Aittovuoreen rakennettu hyppyrimäki, mutta sekin osoittautui kehnoksi. Lopulta harjoittelumahdollisuuksia parantanut keskisuuri K60-mäki tuli kaupunginvaltuuston päätöksellä Laajavuoreen vuonna 1974.^[4][5]

Kuva vauhtimäestä.

Vuonna 1980 Laajavuoreen rakennettiin uusi 30 metrin pienmäki ja vuonna 1984 suurmäen kahvioon tehtiin laajennus^[4]. Vuonna 1988 Laajavuoren hyppyrimäen nimi muutettiin, kun jyväskyläläinen mäkihyppääjä Matti Nykänen oli juuri menestynyt Calgaryn olympialaisissa, minkä kunniaksi suurmäki sai silloin nimen Matti Nykäsen mäki. Mäki korjattiin 1990-luvun alussa.^[6] Aiemmin ainoastaan talvikäytössä ollut mäki sai muovituksen vuonna 1993, minkä jälkeen siinä saattoi hypätä myös kesäisin.^[5] Alkutaivalten jälkeen mäet ovat muuttuneet ja uusia on rakennettiin siten, että 2000-luvun taitteessa käytössä oli viisi hyppyriä, joista neljä olivat K100, K64, K35, K20.^[2] Näistä liikuntapalvelukeskuksen hoidossa ovat kaksi suurinta mäkeä, kun taas kolme oli harrastajien rakentamia.^[7]

Hyppyrit alkoivat kuitenkin mennä huonoon kuntoon. Aiemmin suosittu suurmäki kahvioineen rapistui ja suljettiin. Aiemmin hyppyrimäen näköalatasanteelle jonotettiin katsomaan Laajavuoren hienoja maisemia, mikä ei enää ollut mahdollista.^[4] Hyppyrimäen rapistumisen takia sen kesäkäyttö kiellettiin turvallisuussyistä ja kesäkäyttöä varten ollut vauhdinottolatu poistettiin. Talvisin hyppyrimäen kunto oli edelleen tyydyttävä. Pienemmästä hyppyrimäestä sai hypätä edelleen myös kesäisin.^[7] Niinpä suurmäelle harkittiin erilaisia toimenpiteitä. Mäkihypyn kannalta pahimpia vaihtoehtoja olivat hyppyrimäen purkaminen tai museointi. Muina vaihtoehtoina olivat hyppyrimäen kunnostus joko talvikäyttöön tai sekä talvi- että kesäkäyttöön. Peruskorjauksen vaihtoehtoina olivat korjaus asteittain tai kerralla.^[6] Kaupunginvaltuusto mietti myös hyppyrimäen myymistä ulkopuoliselle taholle. Lopulta valtuusto kuitenkin päätti hyppyrimäen kunnostuksen puolesta. Niinpä vuonna 2007 hyppytornin ulkoseinien betonirakenteet korjattiin sekä ikkunaelementit ja ulko-ovet uusittiin kaupungin myöntämällä 50 000 euron määrärahalla.^lähde?

Vuonna 2013 remontoitiin Matti Pullin mäen vauhtimäki ja seuraavana kesänä vaihdettiin alastulorinteen muovitus.^[8][9] Myös pikkumäet remontoitiin kesällä 2013.^[10][11] Kesällä 2015 Matti Nykäsen mäen vauhtimäen betonin päälliset rakenteet uusittiin sekä Veljenpojat- ja Iines-mäkien alastulorinteisiin asennettiin muovitukset.^{[12][13][14][15][16]} Aku-mäen alastulorinteeseen asennettiin muovitus kesällä 2016, myös alastulorinteen profiilia muokattiin kumpanakin kesänä.^{[17][18][19][20]} Kesällä 2021 remontoitiin Iines-mäkeä ja aiemmin lumesta rakennettu K5-mäki remontoitiin myös kesäkäyttöä varten.^[21][22]

Mäkiennätyksen kehittyminen Matti Nykäsen mäessä

Miehet

Mäkiennätyksen 110,0 metriä on hypännyt Kimmo Yliriesto vuonna 2007. Tosin vuoden 2008 SM-kilpailussa Kalle Keituri hyppäsi 112 metriä, mutta kaatui hyppynsä. Vuonna 2011 kesä SM-kilpailussa Janne Ryynänen hyppäsi 115 metriä, mutta kaatui hyppynsä, hyppy oli todennäköisesti pidempikin, mutta hyppyrimäessä oli mittaustaulukko vain 115 metriin asti.^[23]

Päivämäärä	Hyppääjä	Pituus	Kilpailu	Kommentti
21.–23.2. 1969	Topi Mattila	87,5 m	SM-kilpailut 1969
		91,5 m
22.1.1978	Pentti Kokkonen	93,5 m	SM-kilpailut 1978
	Kari Ylianttila	95,5 m
30.1.1983	Matti Nykänen	102,0 m	SM-kilpailut 1983	K90-mäen mäkiennätys
2000	Jani Soininen	109,0 m
2007	Kimmo Yliriesto	110,0 m
2008	Kalle Keituri	112,0 m	SM-kilpailut 2008	Kaatunut

Kesä

Kesämäkiennätyksen 111,5 metriä on hypännyt Daniil Shchegolev.

Päivämäärä	Hyppääjä	Pituus	Kilpailu	Kommentti
2011	Janne Ryynänen	115,0 m	Kesä SM-kilpailut 2011	Kaatunut
5.8.2018	Park Je-un	106,5 m	Matin mäen kesäkilpailut	[24]
24.8.2019	Tuomas Kinnunen	109,0 m		[25]
	Daniil Shchegolev	111,5 m

Naiset

Naisten mäkiennätyksen 102,5 metriä on hypännyt Jenny Rautionaho vuonna 2022.

Päivämäärä	Hyppääjä	Pituus	Kilpailu	Kommentti
9.1.2022	Vuokko Hyvärinen	85,0 m	Modeo Cup	[26]
	Sofia Mattila	87,5 m		[27]
	Jenny Rautionaho	98,5 m
	Sofia Mattila	99,0 m
	Jenny Rautionaho	102,5 m

Kesä

Naisten kesämäkiennätyksen 103,5 metriä on hypännyt Jenny Rautionaho.

Päivämäärä	Hyppääjä	Pituus	Kilpailu	Kommentti
5.8.2018	Julia Tervahartiala	81,5 m	Matin mäen kesäkilpailut	[28]
	Susanna Forsström	87,0 m
24.8.2019	Jenny Rautionaho	94,5 m		[29]
		102,0 m
22.8.2021		103,5 m	Kesä Cup	[30]

Mäkiennätyksen kehittyminen Matti Pullin mäessä

Miehet

Mäkiennätyksen 70,0 metriä on hypännyt Pyry Keskinen.

Päivämäärä	Hyppääjä	Pituus	Kilpailu	Kommentti
2.3.2003	Antti Horttanainen	37,5 m	Hopeasompa 2003	[31]
	Visa Siekkinen	42,0 m
	Ville Virrankari	52,5 m
	Niilo Salo	57,0 m
	Ville Larinto	59,5 m
	Anssi Ylipulli	62,5 m
	Lauri Asikainen	63,0 m
	Mikko Mäkitalo	65,0 m
	Emppu Karhu	66,5 m
	Mikko Mäkitalo	68,0 m
28.2.2015	Markus Virrantalo		Lidl Cup	[32]
	Juha Miettinen	68,5 m	Veteraani Cup	[33]
11.2.2017	Eetu Meriläinen	69,5 m	Lidl Cup	[34]

Kesä

Kesämäkiennätyksen 68,5 metriä on hypännyt Tuomas Kinnunen.

Päivämäärä	Hyppääjä	Pituus	Kilpailu	Kommentti
24.8.2019	Ivan Kozlov	62,0 m	Keski-Suomen mäkiviikko	[35]
	Samuli Kankaanpää			[35]
		64,0 m		[35]
	Ivan Kozlov	65,5 m
1.8.2020	Tuomas Kinnunen	68,5 m		[36]

Naiset

Naisten mäkiennätyksen 67,0 metriä on hypännyt Julia Kykkänen.

Päivämäärä	Hyppääjä	Pituus	Kilpailu	Kommentti
24.3.2013	Sanni Tuomisto	50,0 m	SM-kilpailut 2013	[37]
	Tanja Kaverinen	56,0 m
	Julia Kykkänen	67,0 m

Kesä

Naisten kesämäkiennätyksen 60,0 metriä ovat hypänneet Julia Äikiä ja Minja Korhonen.

Päivämäärä	Hyppääjä	Pituus	Kilpailu	Kommentti
1.8.2020	Julia Äikiä	51,0 m	Keski-Suomen mäkiviikko	[38]
	Sofia Mattila	52,5 m
15.8.2021	Julia Äikiä	60,0 m	JHS Leirikisa	[39]
21.8.2021	Minja Korhonen		Kesä Cup	[40]

Mäkiennätyksen kehittyminen Aku-mäessä

Miehet

Mäkiennätyksen 42,0 metriä ovat hypänneet Tuomas Kinnunen ja Arsi Tietäväinen.

Päivämäärä	Hyppääjä	Pituus	Kilpailu	Kommentti
28.2.2015	Tuomas Kinnunen	36,0 m	Lidl Cup	[41]
12.3.2016	Veeti Suontama	36,5 m		[42]
	Samuli Kankaanpää	38,0 m
11.2.2017	Paavo Kilpeläinen	38,5 m		[43]
	Arsi Tietäväinen	41,0 m
	Tuomas Kinnunen	42,0 m
	Arsi Tietäväinen
	Tuomas Kinnunen

Kesä

Kesämäkiennätyksen 40,0 metriä ovat hypänneet Kristian Jussilainen ja Aleksi Lappi.

Päivämäärä	Hyppääjä	Pituus	Kilpailu	Kommentti
24.8.2019	Olli Kuronen	23,0 m	Keski-Suomen mäkiviikko	[44]
	Jere Kukkonen	29,0 m		[45]
	Peter Räisänen	31,5 m
	Eemeli Kurttila	32,0 m
	Juho Ojala	34,5 m
	Eemeli Kurttila
	Juho Ojala	35,0 m
1.8.2020	Eemeli Kurttila			[46]
31.7.2021	Rene Savolainen	36,0 m		[47]
	Pyry Kykkänen
	Kristian Jussilainen	37,5 m
2.7.2022	Korawik Saendee			[48]
	Rene Savolainen
	Andreas Helanne
	Kristian Jussilainen	39,5 m
1.7.2023		40,0 m		[49]
31.8.2024	Aleksi Lappi			[50]

Naiset

Naisten mäkiennätyksen 37,5 metriä on hypännyt Heta Hirvonen.

Päivämäärä	Hyppääjä	Pituus	Kilpailu	Kommentti
12.3.2016	Vilma Meis	27,5 m	Lidl Cup	[51]
	Pinja Koivisto	29,0 m
	Emilia Sorvisto	31,0 m
		31,5 m
11.2.2017	Selina Kähkönen	33,5 m		[52]
	Vilma Meis
	Pinja Koivisto	35,0 m
		35,5 m
10.2.2018	Elli Seppänen	36,5 m	Nuoriso Cup	[53]
8.3.2020	Sofia Mattila	37,0 m	Juniorcup	[54]
20.2.2022	Emilia Vidgren		Yhdistetyn Hopeasompa	[55]
	Heta Hirvonen	37,5 m

Kesä

Naisten kesämäkiennätyksen 39,0 metriä on hypännyt Vleriya Rimdenok.

Päivämäärä	Hyppääjä	Pituus	Kilpailu	Kommentti
24.8.2019	Vleriya Rimdenok	39,0 m	Keski-Suomen mäkiviikko	[56]

Mäkiennätyksen kehittyminen Iines-mäessä

Miehet

Mäkiennätyksen 28,0 metriä on hypännyt Tuomas Kinnunen.

Päivämäärä	Hyppääjä	Pituus	Kilpailu	Kommentti
2.3.2003	Sauli Hokka	9,5 m	Hopeasompa 2003	[57]
	Ville Ahonen	13,5 m
	Waltteri Wikström	15,0 m
	Joni Koskinen
	Asko Santero	15,5 m
	Siim-Tanel Sammelselg	16,0 m		K17-mäen mäkiennätys
	Eric Savolainen Eric Savolainen
28.2.2015	Ville Löfgren	21,0 m	Lidl Cup	[58]
	Joonas Koskinen	22,0 m
	Eelis Meriläinen	24,0 m
	Tomi Viljanen
	Samuli Kankaanpää
	Paavo Kilpeläinen
	Erno Tietäväinen
	Tomi Viljanen
	Samuli Kankaanpää
12.3.2016	Tomi Viljanen	24,5 m		[59]
	Tuomas Kinnunen	28,0 m

Kesä

Kesämäkiennätyksen 25,5 metriä on hypännyt Joose Vänttilä.

Päivämäärä	Hyppääjä	Pituus	Kilpailu	Kommentti
24.8.2019	Akseli Keränen	14,5 m	Keski-Suomen mäkiviikko	[60]
	Tuukka Hertman	17,0 m
	Veeti Vänttilä
	Veeti Hyvärinen	18,5 m
	Henrik Reimari	20,0 m
	Akseli Vidgren	20,5 m
	Henrik Reimari	20,5 m		Kaatunut[60]
1.8.2020	Aapo Aarniolehto	21,0 m		[61]
	Daniel Koppinen
	Tuukka Hertmann	22,0 m
	Aapo Komonen	22,5 m
	Kristian Jussilainen	24,0 m
	Joose Vänttilä	25,5 m

Naiset

Naisten mäkiennätyksen 26,0 metriä on hypännyt Alva Thors.

Päivämäärä	Hyppääjä	Pituus	Kilpailu	Kommentti
2.3.2003	Julia Kykkänen	13,5 m	Hopeasompa 2003	[57][62]
		14,0 m		K17-mäen mäkiennätys
28.2.2015	Annamaija Oinas	21,5 m	Lidl Cup
	Vilma Meis
	Emilia Sorvisto	22,0 m
		23,0 m
12.3.2016	Elli Seppänen			Kaksi kertaa[63]
11.2.2017	Alva Thors	26,0 m		[64]

Kesä

Naisten kesämäkiennätyksen 21,0 metriä on hypännyt Vilma Kykkänen.

Päivämäärä	Hyppääjä	Pituus	Kilpailu	Kommentti
24.8.2019	Jasmin Puomilahti	12,5 m	Keski-Suomen mäkiviikko	[65]
	Heta Hirvonen	19,5 m
	Emilia Vidgren	20,0 m		Kaksi kertaa[65]
1.8.2020	Hilla Hirvonen			[66]
1.7.2023	Nanna Kytöluhta			Kaksi kertaa[67]
	Neela Kytöluhta			[67]
31.8.2024	Vilma Kykkänen	21,0 m		Kaksi kertaa[68]

Veljenpojat

Hyppyrimäen K-piste on 15 metrissä ja HS-piste 16 metrissä, vuosina 2013–2022 HS-piste sijaitsi 17 metrissä, alastulorinteessä on muovitus.

Mäkiennätyksen 14,5 metriä ovat hypänneet Aleksi Lappi 19. helmikuuta 2022 Hopeasompa-kilpailussa^[69] ja Lappi Nurmela 22. tammikuuta 2023 Junioricup-kilpailussa.^[70] Naisten mäkiennätyksen 13,0 metriä on hypännyt Josefina Kankaanpää 10. helmikuuta 2018 Nuoriso Cupissa.^[71]

Kesämäkiennätyksen 12,5 metriä on hypännyt Anssi Peltola kaksi kertaa 31. heinäkuuta 2021 Keski-Suomen mäkiviikolla.^[72] Naisten kesämäkiennätyksen 11,5 metriä on hypännyt Viivi Hyvärinen kaksi kertaa 24. elokuuta 2019 Keski-Suomen mäkiviikolla.^[73]

Mäkien merkitys

Matti Nykäsen mäkeä pidetään yhtenä Jyväskylän maamerkkinä. Valaistuna se näkyy pitkän matkan päähän. Siitä on myös ponnistanut maailmalle monia huippunimiä. Matti Nykäsen lisäksi ryhmään kuuluvat muun muassa Jani Soininen, Samppa Lajunen ja Risto Jussilainen.^[6] Mäkihyppy ja yhdistetty ovatkin mitaleilla mitattuna Jyväskylän menestyksekkäimpiä urheilulajeja.^lähde?