Mercedes-Benz SL-sarja (W113)

From Wikipedia, the free encyclopedia

Mercedes-Benz SL-sarja (W113)
Remove ads

Mercedes-Benz W113 on Mercedes-Benz SL-sarjan toisen sukupolven malli, jota valmistettiin vuosina 1963–1971. Se korvasi edeltäneet 300 SL- ja 190 SL-mallit, kunnes vuonna 1971 sen seuraajaksi tuli W107. W113 sai lempinimen Pagoda koveran, pagodeja muistuttavan kattomuotonsa ansiosta. W113 oli ensimmäinen urheiluauto, jossa käytettiin Béla Barényin kehittämää jäykistetyn ohjaamon ja kokoonpainuvien törmäysvyöhykkeiden rakennetta.[1]

Pikafaktoja Valmistustiedot, Tekniset tiedot ...
Remove ads

Kehitys

300 SL ja 190 SL olivat olleet valmistajalleen hyvää mainetta keränneitä malleja, mutta kumpikin malli oli myös osoittanut heikkoutensa. 300 SL:n ollessa erittäin suorituskykyinen urheiluauto, oli sen korkea 29 000 Saksan markan hinta iso este muille kuin varakkaille ostajille. 190 SL puolestaan osoitti kykynsä ajomukavuudeltaan hyvänä, käytännöllisenä ja edullisempana 16 500 Saksan markan hinnallaan, mutta jätti toivomisen varaa suorituskykynsä puolesta.

Vuonna 1955 tehtiin kokeiluja Daimler-Benzin teknisen johtajan, Fritz Nallingerin johdolla 190 SL:n jatkokehittämiseksi asentamalla siihen kehityksen alla ollut kuusisylinterinen 2,2-litrainen, suoraruiskutuksellinen M127-moottori. Hyvistä koe-tuloksista rohkaistuneena tehtiin päätös aloittaa 220 SL-mallin valmistus vuonna 1957, korikoodilla W127. Tuotannon aloituksessa kuitenkin ilmeni ongelmia jotka lykkäsivät valmistuksen aloittamista.[2]

Viivästysten vuoksi Nallinger käänsi katseensa pian julkaistaviin siipimallisiin Mercedes-Benz W111-malleihin ja päätti aloittaa 220 SL:n kehitystyön puhtaalta pöydältä. Tarkoituksena oli käyttää W111:ssä esiteltyä uutta, mullistavaa alustaa ja pohjalevyä, jotka olivat tehneet W111-sarjasta maailman ensimmäisen kokoonpainuvilla törmäysvyöhykkeillä varustetun henkilöauton.[3]

W113 käytti alustanaan W111-sarjan pohjalevyä, jota oli lyhennetty akselivälin saamiseksi 2400 mm mittaan sekä vahvistettu. Myös muu tekniikka, kuten pyöräntuenta tuli W111-sarjasta. Moottoriksi tarkoitettu 2,2-litrainen M127 kuitenkin koki päivityksen tilavuuden kasvatuksella 2,3 litraan ja auto sai uudeksi nimeksi 230 SL.

Korimuotoilu

Auton muotoilu oli muotoiluvastaava Friedrich Geigerin ja hänen alaisensa Paul Bracqin vastuulla, Mercedes-Benzin koriturvallisuus-suunnittelija Béla Barényin osallistuessa suunnitteluun uusien turvallisuuskonseptien osalta.

Korimuotoilu kävi läpi useita vaiheita, ensimmäisten luonnosten muistuttaessa vielä 300 SL:ää, mutta asteittain kehittyen matalammaksi ja siirtyen pois amerikkalais-vaikutteisesta trendistä vähemmän kromikoristeita sisältäväksi. Pelkistetty korimuotoilu ja hillitty kromikoristeiden käyttö osoittautui toimivaksi ratkaisuksi, eikä sitä muutettu lähes ollenkaan koko tuotantokauden aikana.

Myös sisustuksen suunnittelussa oli otettu siipi-Mersujen tavoin kolariturvallisuus erityisesti huomioon, poistamalla tai pyöristämällä kulmat ja reunat, sijoittamalla kytkimet etukonsolissa syvennöksiin, sekä käyttämällä kolaritilanteessa osumassa periksiantavia materiaaleja.

Pagodi-katon synty

230 SL sai ikonisen kattorakenteensa Béla Barényin omasta projektista, jonka hän oli aloittanut 1958 suostuttelemalla Daimler-Benzin rakentamaan prototyypin nimeltä K-55, K:n merkitessä kompaktia. Kyseinen auto käytti symmetristä korirakennetta, ollen kuitenkin kokoonpainuvien törmäysvyöhykkeiden periaatteita noudattava.

Symmetrinen rakenne yksinkertaisti valmistusta, eikä auto ollut Volkswagen Kuplaa tilaa vievämpi. Pienentyneen matkatavaratilan kompensoimiseksi Barényi oli suunnitellut K-55-autoon kuormaa kantavan koveran kattorakenteen, jolloin katolle olisi voinut lastata matkatavaroita. Vaikka K-55 ei päässyt sarjatuotantoon, sen kattorakenteen konsepti otettiin W113-sarjaan.

230 SL:n neljällä pikalukolla irroitettava kattorakenne oli jäykkä ja turvallinen kevyestä rakenteestaan huolimatta. Katon ulkoreunojen korkeampi muoto yhdessä korkeampien ikkunalasien ansiosta helpotti autoon sisään ja ulos kulkemista. Myös näkyvyys parani kasvaneen ikkunapinta-alan ansiosta.

Passiivisen ilmanvaihdon parantamiseksi ohjaamossa takaikkunan kehyksen yläreunaan oli sijoitettu poistoilman venttiili.[1][4][5]

Remove ads

Tekniset tiedot

Lisätietoja 230 SL, 250 SL ...
Remove ads

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads