Michel Chasles
From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Michel Floréal Chasles (15. marraskuuta 1793 – 18. joulukuuta 1880)[1] oli ranskalainen matemaatikko.[2]
Hän syntyi Éperonissa Ranskassa ja opiskeli Pariisin École polytechniquessa Siméon Denis Poissonin oppilaana. Kuudennen liittokunnan sodassa vuonna 1814 hän päätti taistella Pariisin puolustamiseksi. Sodan jälkeen hän toimi insinöörinä ja osakevälittäjänä rahoittaakseen matematiikan opintojaan.
Vuonna 1837 hän julkaisi projektiivisen geometrian historiaa käsittelevän teoksen Aperçu historique sur l’origine et le développement des méthodes en Géométrie (”historiallinen näkemys menetelmien alkuperästä ja kehityksestä geometriassa”). Teos tuotti hänelle mainetta ja kunniaa. Vuonna 1841 hänet nimitettiin professoriksi École polytechniqueen ja vuonna 1846 Pariisin yliopistoon, Sorbonneen. Vuonna 1875 teoksesta julkaistiin uusi painos, ja Leonhard Sohncke käänsi sen saksaksi.
Jakob Steiner oli esittänyt probleeman kaikkien sellaisten kartioleikkausten luettelemisesta, jotka sivuavat kutakin viidestä kartioleikkauksesta, ja hän oli päätynyt väärään tulokseen. Chasles kehitti niitä koskevan teorian, joka johti oikeaan tulokseen: niitä on 3 264. Kysymys kuuluu enumeratiivisen geometrian alaan.
Vuonna 1865 Chaslesille myönnettiin Copley-mitali.
Chasles oli myös innokas kirjeiden ja historiallisten dokumenttien keräilijä, mutta sellaisena hän joutui suurisuuntaisen huijauksen uhriksi. Vuosien 1861 ja 1869 välisenä aikana hän osti Denis Vrain-Lucas’lta yli 27 000 väärennettyä kirjettä. Vrain-Lucas oli väärentänyt kirjeet, jotka muun muassa Aleksanteri Suuri oli muka kirjoittanut Aristoteleelle, Kleopatra Julius Caesarille ja Magdalan Maria kuolleista herätetylle Lasarukselle, ja nämä kaikki oli kirjoitettu vanhahtavalla, keskiaikaisella ranskan kielellä. Vuonna 2004 Critical Inquiry -lehdessä julkaistiin kirje, jota väitettiin äskettäin löydetyksi ja Vrain-Lucas’n Chaslesille vuonna 1871 vankilassa kirjoittamaksi ja joka esitti Vrain-Lucas’n näkemyksen tapahtumasarjasta,[3] mutta tämäkin kirje oli tekaistu.[4]
Geometristen menetelmien historiassaan Chasles viittasi muun muassa Pappus Aleksandrialaisen teoksen seitsemänteen kirjaan. Vuonna 1986 Alexander Jones julkaisi samaan teokseen liittyvän selitysteoksen, jossa hän esittää Chaslesista, Pappuksesta ja Eukleideesta seuraavat kommentit:[5]
- Chaslesin panosta ymmärtämykseemme porismeista on omiaan hämärtämään hänen ilmeisen yliampuva väitteensä, että hän olisi voinut ennallistaa Eukleideen teokset pelkästään Pappuksen ja Procluksen niukkojen tiedonantojen perusteella... silti Chasles ensimmäisenä ymmärsi porismien merkityksen nykyaikaisen geometrian kannalta. Ennen kaikkea hän oli ensimmäinen, joka havaitsi kaksoissuhteen ja harmonisten suhteiden yleisen esiintymisen lemmoissa, ja koska nämä käsitteet muodostavat suurimman osan hänen entistämistään teoksista, on todennäköistä, että monet hänen keksintönsä ovat samoja kuin Eukleideen, vaikka emme voi tietää, mitkä niistä.
Chaslesin nimi on yksi niistä 72:sta, jotka on kirjoitettu Eiffelin torniin.
Chaslesin mukaan on nimetty asteroidi 18510 Chasles.
Remove ads
Lähteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads