Michiko
Japanin entinen keisarinna From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Michiko (jap. 美智子), Japanin keisarinna emerita,[1] (syntyjään Michiko Shōda, jap. 正田 美智子, s. 20. lokakuuta 1934 Tokio) on Japanin hallitsevan keisarin Naruhiton äiti ja entisen keisarin Akihiton puoliso. Hän on ensimmäinen ei-ylhäistä sukua oleva, joka on naitu keisarilliseen perheeseen. Michiko oli aiemmin kruununprinsessa ja myöhemmin keisarinna, ja hänestä on tullut kautta aikain näkyvin ja matkustanein keisarinna Japanin historiassa.
Michiko ja Akihito vihittiin 10. huhtikuuta 1959. Keisaripari heistä tuli keisari Hirohiton 7. tammikuuta 1989 tapahtuneen kuoleman jälkeen.
Keisarinnan sanotaan olevan suomalaisen musiikin ja Muumien ystävä. Hän on myös soittanut pianoa ja esiintynyt valikoiduille vieraillensa.[2]
Akihitolla ja Michikolla on kolme lasta:
- keisari Naruhito, s. 1960
- Fumihito, prinssi Akishino, s. 1965
- Sayako Kuroda (entinen prinsessa Nori), s. 1969
Remove ads
Kihlajaisten taustaa
Michikon ja Akihiton kihlaus vuonna 1958 oli poikkeuksellinen, koska Michiko ei ole korkeaa syntyperää. Australialaisessa Women's Weekly -lehdessä vuonna 1959 julkaistun kirjoituksen mukaan 80 prosenttia erääseen kyselyyn vastanneista ei pitänyt Michikoa sopivana puolisona Akihitolle. Kansan mieli kuitenkin muuttui, osaksi näyttävän mediakampanjan ansiosta, ja varsinkin nuoret alkoivat ihailla Michikoa.[3]
Samassa lehtiartikkelissa kerrottiin, että kolme keisarillista palvelijaa vei Michikolle kihlajaislahjan Akihitolta: kultaisen lautasen, jolle oli aseteltu merilevää, kuivattua kalaa sekä kastanjoita avio-onnen merkiksi. Palvelijoilla oli mukanaan yli 600 vuotta vanha miekka, joka vanhan tavan mukaan paljastetaan tulevalle keisarinnalle hänen siveytensä suojelemiseksi. Michikolle esitettiin kosinta Akihiton nimissä ja Hirohiton määräyksestä. Sitten palvelijat polvistuivat ja kutsuivat Michikon keisarilliseen palatsiin, jossa keisariperhe odotti häntä. Hirohito kävi kuitenkin palatsin temppelissä pyytämässä esi-isiltään anteeksi, että hyväksyi aatelittoman naisen kruununprinssin puolisoksi.[3]
Remove ads
Kunnianosoituksia
Itävallan tasavallan kunniamitali (Itävalta, 1999)[4]
Hyveellisen hallitsijan ritarikunta (Nepal, 1960)[5]
Pyhän Olavin ritarikunta (Norja, 2001)[6]
Gabriela Silangin ritarikunta (Filippiinit)[7]
Pyhän Jaakon miekan sotilaallinen ritarikunta (Portugali 1993)[8]
Henrik Purjehtijan ritarikunta (Portugali, 1998)[8]
Serafiimiritarikunta (Ruotsi)[9]
Lähteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads
