Miehikkälä

kunta Kymenlaakson maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia

Miehikkälämap
Remove ads

Miehikkälä on Suomen kunta, joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnan kaakkoisosassa. Kunnassa asuu 1 697 ihmistä[2], ja sen pinta-ala on 440,37 km², josta 17,74 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 4,02 asukasta/km². Miehikkälän kunnan keskusta on kunnan kirkonkylä, joka tunnetaan myös nimellä Saivikkala.[7] Naapurikunnat ovat Hamina, Kouvola (Anjalankoski vuoteen 2008), Lappeenranta (Ylämaa vuoteen 2010), Luumäki ja Virolahti. Miehikkälä on väkiluvultaan Kymenlaakson maakunnan pienin kunta.

Pikafaktoja
Remove ads

Maantiede

Miehikkälän alueella virtaa kolme Suomenlahteen laskevaa jokea. Kunnan länsiosat kuuluvat Virojoen vesistöön, keskiosat Vaalimaanjoen vesistöön ja itäosat Urpalanjoen vesistöön. Järvistä ovat suurimmat Suurijärvi Urpalanjoen vesistössä Miehikkälän ja Ylämaan rajalla sekä Tyllinjärvi Vaalimaanjoen vesistössä Miehikkälän ja Virolahden rajalla.

Miehikkälän Natura-kohteita ovat Virojoen koskijakso, Vuorisenvuori, Tyllinjärvi, Tuorusjärvi, Tingankoskenmäen aarnimetsä, Suurisuo, Salajärvi-Ryönänlahti, viljelykäytöstä poistettu Riitahuusinpelto, lehtomainen Leukaniemi-Tyllinjärvi ja iäkäs, kuusta kasvava Mustalammen metsä.[8]

Kyliä

Hauhia, Hurttala, Kaitai, Kylmälä, Laisniemi, Lapjärvi, Muurikkala, Muurola, Pitkäkoski, Purho, Saivikkala (kirkonkylä), Salo-Miehikkälä, Suur-Miehikkälä.[9]

Remove ads

Historia

Thumb
Kartta Miehikkälän seudun aluemuutoksista. Säkkijärvestä Miehikkälään vuonna 1946 liitetty alue merkitty numerolla 2.

Miehikkälän alueella on ollut asutusta jo kivikaudella, ja pysyvää asutusta keskiajalta. Ensimmäiset kylät tunnetaan 1500-luvulta.[10]

Miehikkälän kirkko otettiin käyttöön vuonna 1881.[11]

Miehikkälän kunta itsenäistyi Virolahdesta vuonna 1887. Kuntaan liitettiin vuonna 1946 osia Säkkijärven kunnan Suomen puolelle jääneistä alueista. Näihin kuuluu muun muassa Laisniemen kylä.[12]

Miehikkälän kunnanjohtajaksi valittiin 18. kesäkuuta 2007 Vesannon kunnanjohtajana toiminut Markku J. Forss. Virka tuli avoimeksi, kun aiempi kunnanjohtaja Kari Heikkilä valittiin Ähtärin kunnanjohtajaksi.[13] Vuoden 2012 alusta kuntaa johti Antti Jämsén, vuodesta 2016 Arto Ylönen ja vuodesta 2023 lähtien Anne Ukkonen.

Remove ads

Hallinto

Thumb
Miehikkälän kunnantalo

Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista kaksitoista on keskustan hallussa kaudella 2025–2029.[6]

Vuosina 2008–2009 harkittiin kuntaliitosta, jossa Miehikkälä, Virolahti ja Hamina olisivat yhdistyneet. Miehikkälä jäi liiton ulkopuolelle.[14] Neuvottelut virisivät uudelleen 2011, mutta Miehikkälä linjasi pysyvänsä itsenäisenä ainakin valtuustokauden loppuun eli vuoteen 2017.[15]

Talous

Vuonna 2015 kunnassa oli 518 työpaikkaa. Niistä 27,6 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 65,0 % palveluissa ja 5,6 % jalostuksessa. Jalostuksen osuus oli pienempi kuin koko maassa (20,0 %), ja alkutuotannon osuus suurempi kuin koko maassa (3,0 %).[16]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat kuljetusliike Bernitz ja suurkeittiölaitteiden ja -varaosien maahantuonti- ja tukkuliike Restec.[17]

Remove ads

Väestö

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Miehikkälän väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
 
3 214
1985
 
3 021
1990
 
2 787
1995
 
2 688
2000
 
2 540
2005
 
2 433
2010
 
2 210
2015
 
2 085
2020
 
1 858
Lähde: Tilastokeskus.[18]

Taajamat

Miehikkälän alueella on vain yksi taajama, Miehikkälän kirkonkylä.[19] Vuoden 2018 lopussa kunnassa oli 1 940 asukasta, joista 589 asui taajamassa, 1 330 haja-asutusalueilla ja 21:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Miehikkälän taajama-aste on 30,7 %.[20]

Remove ads

Seurakunnat

Thumb
Miehikkälän helluntaiseurakunta.

Miehikkälän evankelis-luterilainen seurakunta irtautui Virolahden seurakunnasta vuonna 1863, ja Miehikkälän kirkko valmistui pyhäinpäivänä 1881. Vuoden 2007 alusta Miehikkälä siirtyi Virolahden seurakunnan alaiseksi kappeliseurakunnaksi, kunnes vuonna 2011 molemmat yhdistyivät osaksi Haminan seurakuntaa.[21][22]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Miehikkälässä toimii Miehikkälän helluntaiseurakunta.[23]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Miehikkälän alueella toimii Kaakkois-Suomen ortodoksinen seurakunta.[24]

Miehikkälä kuuluu roomalaiskatolisen Pyhän Ursulan seurakunnan alueeseen. Kyseinen seurakunta on osa katolisen kirkon Helsingin hiippakuntaa.

Remove ads

Palvelut

Thumb
Miehikkälän koulukeskus ja kirjasto

Miehikkälän kunnassa toimii Kirkonkylän koulu, jossa annetaan opetusta vuosiluokille 1–6.[25] Elokuusta 2024 lähtien vuosiluokkien 7–9 opetus on järjestetty yhteistyössä Virolahden kunnan kanssa Virolahden yläkoulussa.[26] Suur-Miehikkälän koulu lakkautettiin vuonna 2024.[27]

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on järjestetty yhdessä Virolahden kunnan kanssa.[28]

Remove ads

Ruokakulttuuri

Miehikkälän pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla karjalanpaisti, suolakurkkua ja keitettyä kananmunaa sisältävä sienisalaatti, punajuuret, hapanvelli, puolarieska eli imelletty puolukka-ruispuuro sekä veskunsoppa eli luumukiisseli.[29]

Urheilu ja liikunta

Miehikkälässä toimii urheiluseura Miehikkälän Vilkas.

Tunnettuja miehikkäläläisiä

Muuta

Liikenne- ja viestintäviraston teettämien tilastojen mukaan Miehikkälässä oli helmikuussa 2020 väkilukuun suhteutettuna kaikista Manner-Suomen paikkakunnista neljänneksi eniten henkilöautoja, 629 autoa tuhatta asukasta kohden.[31]

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads