Mikko Möttönen
suomalainen fyysikko, Aalto-yliopiston kvanttifysiikan professori ja toimitusjohtaja From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Mikko Pentti Matias Möttönen (s. 2. heinäkuuta 1980 Jyväskylä) on suomalainen teknillisen fysiikan tohtori, joka työskentelee Aalto-yliopiston ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kvanttiteknologian professorina. Hän on myös päätutkija tai toimitusjohtaja ja yksi perustajista useissa kvanttitietokoneisiin ja -teknologiaan liittyvässä yksityisessä yrityksessä.[1][3][4]
Remove ads
Opinnot ja työura
Möttönen kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän normaalikoulun lukiosta joulukuussa 1998. Hän valmistui Teknillisestä korkeakoulustasta diplomi-insinööriksi 2002 ja tekniikan tohtoriksi 2005 pääaineenaan teknillinen fysiikka.[1] Hänen englanninkielinen väitöskirjansa (2004) oli otsikoitu Vortices and elementary excitations in dilute Bose-Einstein condensates.[5] Väitöskirjatyön ohjaajina olivat professori Martti M. Salomaa ja tohtori Sami M. M. Virtanen.[1]
Väitöstä seurasi post doc -tutkijan pestit Yhdysvalloissa Berkeleyn yliopistossa, Espoossa Teknillisessä korkeakoulussa ja Australian Uuden Etelä-Walesin yliopistossa. Vuonna 2007 Möttönen eteni tutkimusryhmän johtajaksi Suomen Akatemian Laskennallisen nanotieteen -huippuyksikössä. Vuonna 2019 hänet nimitettiin Aalto-yliopiston ja VTT:n kvanttiteknologian professiksi.[6]
Möttönen on tuottelias tutkija ja opettaja, jonka tutkimustyö on keskittynyt kvanttitekniikan suprajohtaviin sähköisiin piireihin, erityisesti kvanttitietokoneisiin. Vuonna 2020 hänellä oli jo noin 120 tieteellistä artikkelia, joukossa useita tieteen arvostetuimmissa sarjoissa (Nature ja Science) julkaistuja tutkimuksia.[6] Möttönen on ollut vuonna 2014 löytämässä esimerkiksi synteettistä yksinapaista magneettia eli niin sanottua Dirac-monopolia Bosen–Einsteinin kondensaatissa.[2][7][8]
Vuonna 2020 hänen tutkimusryhmänsä julkaisi aiempaa sata kertaa nopeamman, ja hyvin vähän energiaa kuluttavan, kvanttitietokoneiden toiminnan tarkentamiseen soveltuvan nanokokoisen säteilyilmaisimen (bolometrin).[9][10][11] Vuonna 2022 Möttösen tutkimusryhmä esitteli unimon kubitin, joka voisi ensiarvioiden mukaan osaltaan auttaa tulevaisuuden kvanttitietokoneiden laskentatarkkuuden parantamista.[12][13]
Möttösen johtama tutkimus- ja kehitystyö on voittanut useita arvostettuja viisivuotisia tutkimusrahoituksia Euroopan tutkimusneuvostolta, esimerkiksi 2,5 miljoonan euron ERC Advanced Grant -rahoituksen (2022-), sekä aiemmin ERC Starting Grant ja ERC Consolidator Grant -apurahat.[14][3]
Hän on ohjannut monia akateemisia opinnäytetöitä: vuoteen 2020 mennessä Möttönen oli ollut ohjaajana 16 väitöskirjatutkimuksessa ja 74:ssä muussa opinnäytteessä.[6]
Yritystoiminta
Yrittäjänä Möttösen toiminta on myös ollut menestyksekästä. Hän on päätutkija tai toimitusjohtaja ja yksi perustajista useissa kvantitietokoneisiin ja -teknologiaan liittyvissä yksityisissä yrityksissä (QMill Oy, IQM Finland Oy, Nanoq Oy ja Quantum Computer Technology Finland Oy).[1][3][4] Hänen yhdessä kumppaniensa kanssa perustamat ja johtamat suomalaiset kvanttiteknologia-alan yritykset kuten IQM ja QMill ovat keränneet useiden kymmenien miljoonien eurojen arvosta tilauksia ja tuotekehitysrahoitusta.[15][3][4][16]
Esimerkiksi kvanttitietokoneita valmistava IQM on yhdessä VTT:n kanssa rakentaneet Suomen ensimmäiset, tutkimuskäyttöön kehitetyt kvanttitietokoneet vuosina 2021 ja 2023.[15][17] Vuoden 2022 lopulla IQM:llä oli valmisteltavana myös suomalaisen Lumi-supertietokoneen yhteyteen kiihdyttimeksi liitettävä 54 kubitin kvanttitietokone ja 20 kubitin kvanttitietokone saksalaiseen supertietokoneeseen.[18]
Remove ads
Tunnustuksia
Möttösen saamia tieteellisiä tunnustuksia ovat muun muassa Nokia Säätiön tunnustuspalkinto (2020),[19] Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälän palkinto (2020)[6] ja kutsuminen Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi (2023).[20]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads