Mikulin

Mikulin (ven. Мику́лин, Мику́линское кня́жество, Mikulinskoje knjažestvo) oli muinaisvenäläinen kaupunki ja ruhtinaskunta. Se sijaitsi Šošajoen rannalla^[1] nykyisen Moskovan alueen Lotošinon piirissä. Nykyään paikalla on Mikulinon kylä.^[2]

1500-luvulla rakennettu arkkienkeli Mikaelin katedraali Mikulinossa

Tverin ruhtinaan Aleksandr Mihailovitšin poika Mihail sai Lobin ja Šošan rannoilla sijainneen alueen läänityksekseen vuoden 1341 tienoilla.^[3] Mikulinin kaupunki mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1370.^[2] Linnoituksen yhteydessä sijaitsi esikaupunki, kauppias- ja käsityöläisasutuksia sekä useita luostareita.^[1] 1400-luvun alussa Mikulinin ruhtinaskunnasta erosi pieni Teljatevon lääniruhtinaskunta. Moskovan valloitettua Tverin vuonna 1485 Mikulinin viimeinen ruhtinas Andrei Borisovitš alistui Iivana III:n määräysvaltaan ja sai läänityksekseen Dmitrovin kaupungin.^[3]

1600-luvun alkuun mennessä Mikulin muuttui Mikulino Gorodištšen kyläksi. Sen nykyinen nimi vakiintui 1950-luvun jälkeen.^[2] Muinaisesta kaupungista on säilynyt pyöreä maavallitus, jonka keskellä on 1500-luvun tiilikirkko.^[1]