Monnit

Monnit (Siluridae) on monnikaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan Euroopasta ja Aasiasta makeista vesistä. Eräitä monnilajeja pidetään akvaariokaloina.

Monnit
Monni (Silurus glanis)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Luukalat Osteichthyes
Alaluokka:	Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko:	Monnikalat Siluriformes
Heimo:	Monnit Siluridae Cuvier, 1816
Suvut[1]
Belodontichthys Ceratoglanis Hemisilurus Kryptoglanis Kryptopterus Micronema Ompok Phalacronotus Pinniwallago Pterocryptis Silurichthys Silurus Wallago
Katso myös
Monnit Wikispeciesissä   Monnit Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Lajit ja anatomia

Varhaisimmat monnien heimoon kuuluvien lajien fossiilit on ajoitettu mioseenikaudelle. Nykyään heimoon luetaan kuuluvaksi 11–12 sukua ja 94–97 lajia.^[2][3] Ruumiinrakenteeltaan monnilajit ovat pitkulaisia. Heimon suurin laji monni (Silurus glanis) voi saavuttaa 3–5 metrin pituuden. Tyypillisiä piirteitä ovat kuonon kaksi tai kolme viiksisäieparia, hyvin pienikokoinen selkäevä ja pitkä peräevä. Monneilla ei ole rasvaevää. Vatsaevät ovat heimon kaloilla usein pienet tai puuttuvat kokonaan. Kryptopterus-suvun lajeilla ja nuorilla Ompok-suvun lajeilla ruumis on läpikuultava.^[2][4][5]

Levinneisyys

Monneista Euroopassa tavataan kahta lajia: monnia (Silurus glanis), jota tavataan Reinistä itään ja kreikanmonni (Silurus aristotelis). Loppuja heimon kaloista tavataan Aasiasta, jossa niiden levinneisyysalue ulottuu Pakistanista ja Intiasta Kiinaan, Japaniin ja Korean niemimaalle. Monnilajit ovat makeanveden kaloja, jotka toisinaan voivat elää myös murtovedessä. Monet niistä, kuten monni ja täplälasimonni (Ompok bimaculatus) ovat tärkeitä ruokakaloja. Akvaarioissa suosittuja ovat Kryptopterus- ja Ompok-sukujen lajit.^[4][2][5]