Nackan kunta
From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Nackan kunta (ruots. Nacka kommun) on Tukholman läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Södermanlandiin ja Uplantiin. Kunnan keskustaajama on Nacka.[3] Sen maapinta-ala on 95,12 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 108 234 henkeä (31.12.2021).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 1,46 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 1,5 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Nackan kunta on osa Suur-Tukholman suurkaupunkialuetta ja kuuluu Tukholman aluehallintoon. Sen naapurikuntia ovat Tukholma, Lidingö, Vaxholm, Värmdö, Tyresö ja Huddinge.
Remove ads
Kuntajaon kehitys
Vuoden 1862 kuntauudistuksessa nykyisen Nackan alueelle muodostettiin Sicklaön ja Boon maalaiskunnat. Erstavikin kappeliseurakunnan ja Nackan kappeliseurakunnan alueet eivät koskaan muodostaneet omia kuntiaan. Vuonna 1888 perustettiin Nackan maalaiskunta, kun Nackan ja Erstavikin muodostamaan maalaiskuntaan liitettiin Sickalön maalaiskunta. Kunnan nimeksi tuli Nacka, vaikka suurin osa väestöstä asui Sicklaölla. Jo vuotta aiemmin alue oli liittynyt kirkollisesti yhteen Nackan seurakunnaksi.
Vuonna 1909 Saltsjöbaden erotettiin omaksi kauppalakseen Nackasta. Hammarbyledenin rakentamisen yhteydessä alueita Nackan länsiosasta (Hammarby ja osa Henriksdalia) liitettiin Tukholmaan. Pieni alue Nackasta liitettiin Tukholmaan myös vuonna 1959, jotta Bagarmossenin kaupunginosa pystyisi laajenemaan pohjoisen suuntaan. Vuonna 1949 Nackan kunta muutettiin kaupungiksi. Tämä oli ainoa kerta, kun nykyaikana muodostettiin kaupunki, joka ei aikaisemmin ollut ollut kauppala tai taajaväkinen yhdyskunta.
Nykyinen Nackan kunta muodostettiin vuonna 1971, jolloin Nackan kaupunkiin yhdistettiin Saltsjöbadenin kauppala ja Boon maalaiskunta.
Remove ads
Vaakuna
Ennen lakkauttamistaan Boolla ja Saltsjöbadenilla oli kummallakin oma vaakuna. Kunnan nykyinen vaakuna kuului aiemmin Nackan kaupungille.
Boon maalaiskunnan vaakuna 1945–1970.
Saltsjöbadenin kauppalan vaakuna 1944–1970.
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 2 590 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 2,9 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 15,0 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 3 944 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 6,7 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 237 515 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 186 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 25,0 %
- 18–64-vuotiaat: 60,2 %
- 65 vuotta täyttäneet: 14,7 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Remove ads
Taajamat
Kunnassa on kahdeksan taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 98,8 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 1 112 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Tukholman taajamassa on 1 372 565 asukasta, ja se kuuluu osittain myös Botkyrkan kuntaan, Danderydin kuntaan, Haningen kuntaan, Huddingen kuntaan, Järfällan kuntaan, Sollentunan kuntaan, Solnan kuntaan, Sundbybergin kuntaan, Tukholman kuntaan ja Tyresön kuntaan.[17] Boon taajaman nimenä on joskus ollut myös Björknäs.[18]
Nackan kunnan länsiosassa Sicklaön alueella sijaitseva taajama-asutus kuuluu Tukholman taajamaan. Muita entisen Nackan kaupungin alueen taajamia ovat Hästhagen, Älta ja Fisksätra. Aivan Fisksätran itäpuolella sijaitsee Saltsjöbadenin taajama entisen kauppalan alueella. Kunnan itäosassa entisen Boon maalaiskunnan alueella sijaitsevat Boon, Kummelnäsin ja Kilin taajamat.
Fisksätra on koko Ruotsin tiheimmin asuttu taajama; sen väentiheys on 7 227,1 as/km².[16]
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]
Remove ads
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Nackan kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[20]
- Nacka Västra (30 valtuutettua)
- Nacka Östra (31 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Nackan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Remove ads
Piirit
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]
- Nacka
- Saltsjöbaden
- Boo
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Boo
- Erstavik*
- Nacka
- Saltsjöbaden
Kirkot
Boon kappeli
Boon kirkko
Danvikshemin kirkko
Fisksätran kirkko
Graningen kirkko
Kummelnäsin kappeli
Nackan kirkko
Skogsön kappeli
Storkällanin kappeli
Uppenbarelsekyrkan
Ältan kirkko
Remove ads
Kunnanosat
Nacka oli vuosina 1997–2006 jaettu hallinnollisesti neljään aluelautakuntaan, jotka olivat Sicklaön, Boo, Ältä ja Fisksätra/Saltsjöbaden. Aluelautakunnat lakkautettiin 1.1.2007. Aluelautakuntiin kuuluivat seuraavat asuinalueet:
Sicklaön
- Danviken
- Henriksdal
- Finnboda
- Finnberget
- Gäddviken
- Kvarnholmen
- Alphyddan
- Sickla Allé
- Tallbacken
- Nysätra
- Sickla Strand
- Hästhagen
- Finntorp
- Järla
- Järla sjö
- Järlahöjden
- Ekudden
- Talliden
- Ryssbacken
- Skvaltan
- Storängen
- Lillängen
- Vikdalen
- Nacka Strand
- Jarlaberg
- Skogalund
- Ektorp
- Ekängen
- Saltängen
- Saltsjö-Duvnäs
- Skuru
- Duvnäs Utskog
Älta
- Kolarängen
- Älta
- Stensö
- Hedvigslund
- Lovisedal
- Älta Gård
- Ältadalen
Boo
- Lilla Björknäs
- Sjöängshöjden
- Björknäsplatån
- Eknäs
- Tollare
- Hjortängen
- Björknäs
- Kocktorp
- Nacka
- Lännersta
- Dalkarlsområdet
- Boo
- Skogsö
- Gustavsvik
- Krokhöjden
- Orminge
- Kummelnäs
- Rensättra
- Mensättra
- Källvägsområdet
- Backeböl
- Eriksvik
- Kil
- Insjön
- Kungshamn
- Sågtorp
- Drevinge
Fisksätra/Saltsjöbaden
- Fisksätra
- Igelboda
- Neglinge
- Tattby
- Solsidan
- Rösunda
- Älgö
- Talludden
- Erstavik
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads