Naissaari
From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Naissaari[1] (vir. Naissaar, ruots. Nargö, saks. Nargen) on saari Tallinnan edustalla, Virossa. Saaren pinta-ala on 18,6 km² ja korkein kohta 27 metriä. Neuvostoliiton miehittäessä Viroa saarella sijaitsi sotilastukikohta, jonne ei ollut pääsyä ulkopuolisilla. Naissaaren turistinähtävyys onkin maailman suurin Neuvostoliiton aikaisten merimiinojen jäämistö.
Remove ads
Historiaa
Naissaari mainitaan latinankielisellä nimellä Narigeth etappina 1200-luvulla kirjoitetussa tanskalaisessa itineraariossa, joka kuvaa purjehdusreittiä Tanskasta Rääveliin eli Tallinnaan.[2][3]
Vuonna 1856 käyttöön vihitty Naissaaren ensimmäinen kirkko rakennettiin Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäisen Tallinnan kauppa-asiamiehen Gustaf Fredrik von Böninghin aloitteesta ja hänen keräämillään varoilla.[4][5]
Naissaari muodosti osan Pietari Suuren merilinnoitusta[6], ja myöhemminkin Suomenlahden tykistösulun osan.[7] Se jäi jatkosodassa saksalaisten Mäkiluodon (Porkkalanniemen edustalla) ja Aegnan (Viimsinniemen, vir. Viimsi poolsaar, edustalla) välille laskeman merimiinoitteen ja sukellusveneverkon länsipuolelle. Sulute tunnettiin nimellä Nashorn ('sarvikuono').[8]
Naissaaren pohjoiskärjessä avattiin jatkosodan aikana 28. toukokuuta 1942 Suomen merivoimien tulenjohto- ja mittausasema, joka alistettiin 1. maaliskuuta 1943 muodostetulle 44. ilmavalvontakomppanialle. Aseman toiminta päättyi Suomen solmiessa aselevon Neuvostoliiton kanssa 3. syyskuuta 1944.[9][10]
Maailmankuulu virolainen optikko Bernhard Schmidt syntyi ja eli lapsuutensa Naissaaressa.
Remove ads
Galleria
Ilmakuva Naissaaresta
Naissaaren rantoja
Kapearaiteinen rautatie Naissaaressa
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads