Napajänis

Napajänis (Lepus arcticus) on jänisten sukuun kuuluva nisäkäslaji, jonka levinneisyysalue ulottuu Kanadan pohjoisosista aina Grönlannin rannikoille ja Kanadan saaristoihin asti. Napajänis on esiintymisalueellaan ainoa siellä tavattava jäniseläin. Napajänikset elävät keskimäärin seitsemän vuotta.

Napajänis
Uhanalaisuusluokitus
Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Nisäkkäät Mammalia
Lahko:	Jäniseläimet Lagomorpha
Heimo:	Jänikset Leporidae
Suku:	Jänikset Lepus
Laji:	arcticus
Kaksiosainen nimi
Lepus arcticus Ross, 1819
Katso myös
Napajänis Wikispeciesissä   Napajänis Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Tuntomerkit

Napajänis kesäturkissa.

Napajäniksen turkki on kesäisin harmaa tai ruskea ja talvisin valkoinen, mutta korvien kärjet ovat mustat. Napajänis voi kasvaa noin puolen metrin pituiseksi pois lukien sen viidestä kymmeneen senttiä pitkä häntä. Napajänis on sopeutunut hyvin kylmään ilmastoon, esimerkiksi sen korvat ovat pienemmät kuin useimmilla muilla jäniksillä, jotta niiden lämpöä haihduttava pinta-ala olisi pienempi. Napajäniksellä on suuret ja karvaiset jalat, mitkä estävät sitä vajoamasta hankeen.

Ravinto

Ravinnokseen napajänis käyttää enimmäkseen varpujen silmuja, juuria, sekä marjoja. Talvella pääravintoa ovat pajut, kesällä ruoho. Talvella napajänis kaivelee ruokansa hangesta ja tarvittaessa rikkoo jääpeitteen takajaloillaan.

Lisääntyminen

Napajäniksen kiima-aika on yleensä huhti–toukokuussa. Poikaset syntyvät kesä–heinäkuussa. Yleensä naaras synnyttää kerralla 2–8 poikasta. Poikaset vieroitetaan 8–9-viikkoisina.