Navarra

Navarra (baskiksi Nafarroa) on itsehallintoalue ja maakunta Pohjois-Espanjassa. Sen naapureita ovat Baskimaan, La Riojan ja Aragonian itsehallintoalueet sekä Ranska (Pyrénées-Atlantiques'n departementti). Navarran väkiluku oli 643 234 vuonna 2017.^[1] Kolmannes väestöstä asuu pääkaupungissa Pamplonassa (baskiksi Iruña). Navarrassa on 272 kuntaa.

Comunidad Foral de Navarra Nafarroako Foru Komunitatea
Larraonan kunta, Améscoa Alta
Lippu	Vaakuna
Sijainti Espanjassa
Valtio	Espanja
Kuntia	272
Itsehallinto	16. elokuuta 1982
Hallinto
– hallinnollinen keskus	Pamplona
– Aluejohtaja	Uxue Barkos (Geroa Bai)
Edustus	Espanjan parlamentti
– Kongressi	5 paikkaa
– Senaatti	1 paikkaa
Pinta-ala	10 391 km² (11.)
Väkiluku (2017)	643 234 (15.)
– väestötiheys	61 as./km²
Kielet	espanja, joillakin alueilla myös baski
Lyhenteet
– ISO 3166	NA
Gobierno de Navarra
Infobox OK

Historiallisen Navarran kuningaskunnan Ranskan-puoleinen osa Basse-Navarre (baskiksi Nafarroa Beherea) kuuluu nykyään Pyrénées-Atlantiquesin departementtiin. Molemmat alueet ovat osa Baskimaan kulttuuris-maantieteellistä aluetta.^[2]

Suurimmat kunnat

Navarra jakaantuu 272 kuntaan.

	Kunta	Asukasluku (2017)[3]
1.	Pamplona	197 138
2.	Tudela	35 298
3.	Barañáin	20 124
4.	Burlada	18 591
5.	Valle de Egüés	20 417
6.	Estella	13 707
7.	Zizur Mayor	14 686
8.	Tafalla	10 638
9.	Ansoáin	10 752
10.	Villava	10 217

Historia

Pääartikkeli: Navarran kuningaskunta

Navarra on keskiaikainen kuningaskunta, jonka juuret olivat baskijohtaja Eneko Aritzan valitsemisessa Pamplonan alueen kuninkaaksi (perimätiedon mukaan vuonna 824). Hän johti kapinaa frankkeja vastaan. Kuningas Sancho II hallitsi vuosina 970–994. Nämä ovat maan historian ensimmäiset tarkat vuosiluvut, ja ajalta on säilynyt myös kirjallista aikalaisaineistoa. Pamplonan kuningaskunnan nimeksi vakiintui vähitellen 1100-luvulle mennessä Navarra.

Navarran kuningaskunta yhdistyi 1500–1600-luvuilla Ranskaan ensin personaaliunionina ja sitten kiinteästi. Navarran eteläinen osa, jota tämä artikkeli käsittelee, oli jo aiemmin liitetty Espanjaan. Pyreneiden pohjoispuolella olevaa Navarran osaa kutsutaan (Ranskan) Navarraksi, mutta alue on osa ranskalaista departementtijärjestelmää eikä hallinnollisesti käytä Navarran nimeä. Molemmat alueet kuuluvat niin sanottuihin historiallisiin baskialueisiin eli alueisiin, joilla on historiallisesti puhuttu baskin kieltä. Baski on nykyisin espanjan ohella toinen virallinen kieli Espanjaan kuuluvan Navarran pohjoisosissa. Ranskan puolella sillä ei ole virallista asemaa.

Nykyisen autonomisen aseman Navarra sai vuonna 1982, jolloin säädetty laki autonomisesta asemasta takasi sille laajat itsehallinto-oikeudet, muun muassa täyden veronkanto-oikeuden. Espanjan perustuslaki vuodelta 1978 jättää avoimeksi Navarran ja sen länsipuolisen Baskimaan (Álavan, Gipuzkoan ja Biskajan maakunnat) yhdistämisen. Kansanäänestyksen perusteella Navarra kuitenkin muodosti oman autonomiansa ja Baskimaa omansa.

Ermita de Nuestra Señora de Jerusalén, Artajonan kunta