Neustria

Neustria (”Uusi maa”) oli 500–700-luvuilla frankkien valtakunnan läntinen osa (lat. Francia occidentalis).^[1][2] Se oli itsenäinen kuningaskunta, jonka pääkaupunkina oli Soissons. Neustria muodostui vuonna 511, kun valtakunta jaettiin Klodvigin kuoltua tämän poikien kesken.^lähde?

Frankkien valtakunnan laajentuminen vuosina 481–814. Neustria lännessä keltaisin rajoin.

Loputtomat sukusodat alkoivat heikentää merovingikuninkaiden vaikutusvaltaa 600-luvulla, ja todellista valtaa alkoivat käyttää niin Neustriassa kuin Austrasiassakin major domukset, mahtavat käskynhaltijat.^[3]

Vuonna 687 Austrasian major domus Pipin Heristalilainen löi Neustrian joukot Tertryn taistelussa ja yhdisti valtakunnan itäiset ja läntiset osat.^[2]Karolingien kuningashuoneen aikana Austrasia, Neustria ja Burgundi yhdistettiin yhden kuninkaan hallitsemaksi valtakunnaksi, ja Neustria itsenäisenä alueena lakkasi vähitellen olemasta.^lähde?

Neustrian kuninkaat

Neustria vuonna 752.

• Kildebert I (511–558)
• Klotar I (558–561)
• Karibert I (561-567)
• Kilperik I (561-584)
• Klotar II (584–629)
• Dagobert I (629–639)
• Klodvig II (639-658)
• Klotar III (658-673)
• Teoderik III (675-691)
• Klodvig IV (691–695)
• Kildebert III (695–711)
• Dagobert III (711–715)
• Kilperik II (715–721)
• Teoderik IV (721–737)
• Kilderik III (743–751)