Nitriai

Nitriai (monikko, m.kreik. Νιτρίαι, lat. Nitriae, Nitrariae)^[1] on antiikin aikainen nimitys soodajärvien alueelle ja aavikolle (Nitrian/Nitriain aavikko), joka sijaitsee Niilin suiston länsipuolella Egyptissä. Varsinaisia soodajärviä alueella oli antiikin aikana kuusi. Nykyisin varsinainen järvialue ja syvänne tunnetaan nimellä Wadi El Natrun. Nitriain aavikko käsitti koko alueen suunnilleen Aleksandrian ja Memfiin (nykyisen Kairon) välillä.^[2][3][4]

Historia

Nitriain alue mainitaan joskus omana nomoksenaan nimellä Nitriotes (Νιτριώτης/Νιτριῶτις νόμος, Nitriōtēs/Nitriōtis nomos).^[2] Tällöin se korvasi Ala-Egyptin 3. nomoksen, joka tunnetaan yleensä nimellä Libya tai Gynaikopolites, tai oli erotettu siitä,^[5] mutta ei kuulunut Egyptin vakiintuneiden nomosten joukkoon. Alueen asukkaista käytettiin etnonyymejä Nitritēs (Νιτρίτης) ja Nitriōtēs (Νιτριώτης).^[2]

Varhaisina kristillisinä vuosisatoina aavikko tunnettiin luostariyhdyskunnistaan ja koptilaisen munkkilaisuuden keskuksena.^[3][4] Sen syntyyn vaikuttivat erakkomunkkilaisuuden suosio sekä myös kristittyjen vainot, joiden seurauksena kristittyjä vetäytyi erämaahan. Alue kukoisti erityisesti 300–600-luvuilla, jolloin siellä oli parhaimmillaan satoja luostareita. Alue taantui Egyptin muslimivalloituksen vuonna 641 myötä.

Aavikolla oli kolme laajempaa luostariyhdyskuntaa:^[6]

• Kellia
• Nitria
• Sketis (Skiathis) eli Skiitta

Alueen munkkeja on kutsuttu erämaaisiksi. Heidän opetuksiaan on koottu teokseen Gerontikon.^[6] Alueen luostarielämä on elpynyt jonkin verran 1960-luvulta lähtien.^[7]