Oleskelulupa
From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Oleskelulupa on valtion viranomaisen tekemä päätös siitä, että henkilö, joka ei ole kyseisen valtion kansalainen, saa tulla kyseisen valtion alueelle ja oleskella siellä muuten kuin väliaikaisesti.[1] Yhdysvalloissa oleskelulupaa kutsutaan Green Cardiksi.[2]
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Suomen ulkomaalaislain 3 §:n mukaan oleskeluluvalla tarkoitetaan ulkomaalaiselle muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävää lupaa toistuvasti saapua maahan ja oleskella maassa.[3]
Oleskelulupaan voi liittyä lupa myös työn tekemiseen (työlupa) tai elinkeinon harjoittamiseen.
Oleskelulupa on joko määräaikainen tai pysyvä. Määräaikainen oleskelulupa myönnetään tilapäisluonteista (tilapäinen oleskelulupa) tai jatkuvaluonteista (jatkuva oleskelulupa) maassa oleskelua varten. Lupaviranomainen ratkaisee maassa oleskelun tarkoituksen ottaen huomioon ulkomaalaisen antamat tiedot maahantulonsa tarkoituksesta. Pysyvä oleskelulupa on voimassa toistaiseksi. Pysyvään oleskelulupaan rinnastetaan voimassaoloajaltaan myös pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa.[4]
Remove ads
Pohjoismaiset käytännöt
Ruotsissa pakolaisaseman saaneille myönnetään oleskelulupa ensin kolmeksi vuodeksi ja sen jälkeen kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Toissijaista suojelua saavilla ajat ovat lyhemmät, 13 kuukautta ja kaksi vuotta. Ruotsissa pysyvää oleskelulupaa voi erikseen hakea, kun henkilö on oleskellut määräaikaisella luvalla maassa kolme vuotta.[5]
Suomessa puolestaan sekä pakolaisille että toissijaista suojelua saaville ensimmäinen määräaikainen oleskelulupa myönnetään neljäksi vuodeksi. Pysyvä oleskelulupa myönnetään neljän vuoden luvallisen maassa oleskelun jälkeen, jos perusteet ovat yhä olemassa eikä myöntämiselle ole laillista estettä.[5] Vuoden 2025 alusta alkaen Suomessa työntekijöiden oleskelulupien käsittelystä vastaa Maahanmuuttovirasto työ- ja elinkeinotoimistojen sijaan. Aikaisemmin työ- ja elinkeinotoimisto teki työntekijän oleskelulupahakemuksissa osapäätöksen, minkä jälkeen asian käsittely siirtyi Maahanmuuttovirastolle. Vuoden 2025 alusta lähtien osapäätös poistuu ja Maahanmuuttovirasto vastaa kokonaisuudessaan lupien käsittelystä.[6]
Oleskelulupia saatetaan myös hyödyntää aiheetta. Esimerkiksi loppuvuonna 2024 uutisoitiin, että Maahanmuuttovirasto oli automaattisessa jälkivalvonnassa tarkastanut kaikkiaan 5 795 opiskelijan oleskelulupaa, joista 558 tapauksessa oli aihetta epäillä, etteivät oleskeluluvan edellytykset olleet enää voimassa.[7] Vuonna 2022 Sanna Marinin hallitus helpotti opiskelijoiden perheenjäsenten maahantuloa. Tuolloin opiskelijan piti hakea oleskelulupaa joka vuosi uudestaan, kun nyt lupa myönnetään koko opintojen ajaksi. Vuoden 2025 kesällä Euroopan ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden perheenjäsenten jättämiä oleskelulupahakemuksia oli tullut vuoden mittaan jo kahdeksan kertaa enemmän kuin vuonna 2021. Maahanmuuttoviraston mukaan vuonna 2024 ensihakemuksia tuli vajaat 8 000 ja jatkohakemuksia 4 000. Kaikkiaan myönteisiä päätöksiä opiskelijoiden perheenjäsenille annettiin 10 097, kun vuonna 2016 niitä annettiin 31. Kesällä 2025 virasto arvioi hakemusmäärien nousevan vuoden mittaan 15 000:een, mikä olisi ennätysmäärä. Opiskelijoiden perheenjäsenten oleskelulupahakemukset olivat jo kesään 2025 mennessä ohittaneet työntekijöiden perheenjäsenten hakemusmäärät. Näin tapahtui ensimmäistä kertaa – ja vieläpä niin, että vuotta oli vielä noin puolet jäljellä. Perheenjäseniä pyrkii Suomeen entistä enemmän sen vuoksi, että Euroopan ulkopuolelta tulevia opiskelijoita ylipäätään on Suomessa enemmän kuin koskaan, ja yhä useampi heistä tuo perheen mukanaan. Tuona vuonna Suomeen tultiin opiskelemaan muun muassa Nigeriasta, Venäjältä, Pakistanista ja Kiinasta.[8]
Opiskelijamäärien kasvaessa esiin ovat nousseet myös toimeentulon vaikeudet. Esimerkiksi vuonna 2025 Tampereella jo kolmannes ruokajonojen avunpyytäjistä on kansainvälisiä opiskelijoita. Opiskelijan riittävä toimeentulo tarkistetaan vain ensimmäisenä vuonna, vaikka oleskeluluvan saa koko opiskelujen ajaksi. Opiskelijoiden perheenjäsenille lupa myönnetään vuodeksi kerrallaan, joten opiskelijaperheiden toimeentulo arvioidaan vuosittain, kun henkilö hakee jatkolupaa. Nykyinen sisäministeri Mari Rantanen on valmis peruuttamaan koko vuoden 2022 uudistuksen ja kannattaa paluuta takaisin vanhaan järjestelmään, jossa opiskelijan pitää todistaa toimeentulonsa riittävä taso useammin kuin vain opiskelujen alussa. Lisäksi Rantanen tiukentaisi opiskelijoiden perheenjäsenten maahantuloa. Hän haluaisi opiskelijoiden perheenjäsenet samojen sääntöjen piiriin kuin muut perheenyhdistämiset.[8]
Remove ads
Myönnetyt ensimmäiset oleskeluluvat Suomessa vuosina 2005–2024
[9][10][11][12][13][14][15][16][17][18][19]
Taulukon huippuvuosi on lihavoitu.
Huomaa, että vuosina 2015–2016 poliisi myönsi ensimmäiset oleskeluluvat, jos hakija oli Suomen kansalaisen perheenjäsen ja haki lupaa Suomessa. Nämä luvut eivät ole mukana Maahanmuuttoviraston tilastoissa.[11][18]
Remove ads
Oleskeluluvan hakeminen perheen yhdistämisen perusteella
Perheenyhdistämisessä Suomessa luvallisesti oleskelevan henkilön perheenjäsenet voivat hakea oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Suomessa asuva perheenjäsen on voinut muuttaa Suomeen esimerkiksi työhön, opiskelijaksi tai hän on voinut saada Suomesta turvapaikan. Suomessa asuvasta henkilöstä käytetään termiä perheenkokoaja.[20]
[21][22][23][24][25][26][16][27][28]
Taulukon huippuvuodet on lihavoitu.
Katso myös
Lähteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads