Oriveden rautatieasema
rautatieasema Orivedellä From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Oriveden rautatieasema (lyh. Ov) on Orivedellä sijaitseva rautateiden risteysasema, jossa rataosa Orivesi–Jyväskylä erkanee Tampere–Haapamäki-radasta. Tampereen suuntaan liikennöidään raiteelta 1, Jyväskylään ja Haapamäelle puolestaan raiteelta 2.[1]
Asema sijaitsee noin 3 km Oriveden keskustasta etelään. Lähempänä keskustaa sijaitsee Oriveden keskustan seisake, jonne on 3,3 ratakilometriä Haapamäen radalla. Kaikki Tampereen ja Jyväskylän väliset henkilöjunat pysähtyvät rautatieasemalla, joten se on huomattavasti vilkkaampi kuin keskustan seisake. Asemalla pysähtyvät myös Tampereen ja Keuruun väliset kiskobussit.
Remove ads
Historia
Oriveden kautta Tampereelta Vaasaan kulkevan rautatien reitti linjattiin teollisuuden tarpeiden näkökulmasta. Radan linjaukseen Näsijärven itäpuolelta Oriveden kautta vaikuttivat mänttäläinen tehtaanjohtaja Gustaf Serlachius ja valtiopäiväedustaja Agathon Meurman Kangasalta.[2][3]
Ratatyömaa avattiin kesäkuussa 1879. Samaan aikaan kuitenkin kiisteltiin vielä Oriveden alueen ratalinjasta. Kuntakokouksessa esitettiin 28. heinäkuuta 1879, että rata rakennettaisiin Hiedan, Pappilan ja kirkonkylän kautta. Ratalinjan etuina nähtiin, että Pappilassa eli nykyisellä asemanseudulla muodostuisi yhteys Längelmävedellä liikennöiville laivoille ja kirkonkylässä eli nykyisessä Oriveden keskustassa rata risteäisi pääteiden kanssa. Onnistaipaleella asuva Juho Hörtsänä sekä Yliskylässä asuvat Kalle Säynäjoki ja Juha Kauppi vaativat rataa linjattavaksi Siitamasta suoraan Hirsilään Oriveden kirkonkylän länsipuolitse ja kieltäytyivät luovuttavasta työmaalle 40:tä pölkkyä manttaalia kohden, kuten rakennustöiden taloudellisesta tukemisesta oli yhteisesti sovittu asukkaiden kesken. Heidän mielestään suunnitellun ratalinjan alle jäisi runsaasti hyvää viljelysmaata, mutta toisaalta heidän oma linjausehdotuksensa olisi kulkenut heidän metsäalueidensa läpi, jolloin pölkkyjen siirto olisi ollut huomattavasti vaivattomampaa. Enemmistön kanta lopulta voitti ja rata päätettiin rakentaa kuntakokouksen alkuperäisen esityksen mukaisesti. Rautatie oli suunniteltu avattavaksi liikenteelle vuonna 1883, mutta se valmistui etuajassa ja väliaikainen liikenne voitiin aloittaa Orivedellä 22. marraskuuta 1882. Varsinainen vihkiäisjuhla pidettiin kuitenkin vasta 23. syyskuuta 1883.[4]
Ratalinjan lisäksi myös asemien sijainti aiheutti keskustelua. Rautatiehallitus esitti, että Oriveden rautatieasema rakennetaan Pappilaan, mutta kuntakokous vaati 14. lokakuuta 1879 aseman rakentamista kirkonkylään. Rautatiehallitus ei kuitenkaan taipunut vaatimukseen, vaan rakennutti aseman alkuperäisen suunnitelmansa mukaisesti Pappilaan vuosina 1881–1883. Se rakennettiin IV luokan aseman tyyppipiirustusten mukaisesti, mutta sitä laajennettiin vuonna 1910 ja pieniä muutostöitä tehtiin myöhemminkin. Ulkoasu on säilynyt silti eheänä. Aseman ympäristössä on pieni puisto ja 1800-luvun lopulla syntynyttä asutusta. 1920-luvulla asemalle tuotiin lisää rakennuksia Terijoelta. Samalla vuosikymmenellä aseman nimi nousi puheenaiheeksi. Oriveden rautatieasema haluttiin nimetä Pappilan rautatieasemaksi, jolloin kirkonkylässä sijaitseva Oripohjan rautatieasema voitaisin nimetä Oriveden rautatieasemaksi, mutta nimenmuutokset eivät milloinkaan toteutuneet.[4][5]
Jo 1880-luvun alussa haluttiin saada asemalta rata myös satamaan, mutta sitä ei heti rakennettu. Vuonna 1888 Längelmäeltä kotoisin oleva maakauppias ja talonpoikaissäädyn edustaja Antti Mattila jätti valtiopäiville anomuksen ratayhteyden rakentamisesta. Rakennustöihin ryhdyttiin varsin nopeasti ja rata valmistui 15. syyskuuta 1890. Siitä tuli vajaan puolen kilometrin pituinen, ja sen päähän rakennettiin 210 metriä pitkä ja 13,5 metriä leveä satamalaituri.[4]
Orivedestä tuli risteysasema 1. joulukuuta 1946, jolloin käynnistyi henkilö- ja kokovaunukuormaliikenne Torkkeliin. Myöhemmin rata avattiin liikenteelle Jämsään asti ja lopulta 28. toukokuuta 1978 Jyväskylään. 1930-luvulla suunniteltiin haararataa myös Kuhmoisiin Päijänteen rannalle, mutta hanke sai varsin laimean vastaanoton, joten sitä ei ruvettu missään vaiheessa viemään ponnekkaasti eteenpäin.[4]
Pysäköintialueelta laiturille johtava moderni ylikulkusilta on valmistunut vuonna 2006.[2]
Remove ads
Nykykäyttö
Kaikki Tampereen ja Jyväskylän välillä kulkevat henkilöjunat (InterCity ja Pendolino) pysähtyvät Oriveden asemalla, samoin kiskobussit Tampereen ja Keuruun välillä.
Asemarakennus on yksityisessä omistuksessa, ja se on osittain yksityiskotina. Asemarakennuksessa toimii verhoomo.[6][7]
Oriveden aseman alueella toimii Väyläviraston hallinnassa oleva puuterminaali.[8]
Oriveden kaupunki on käynnistänyt vuonna 2022 useita vuosia kestävän asemanseudun kehittämishankkeen, jonka tavoitteena on mahdollistaa aseman läheisyyteen uutta asumista ja työpaikkoja sekä kehittää ympäristön viihtyisyyttä ja liikennejärjestelyjä. Kaupunki on aloittanut toimenpiteet aseman pysäköintijärjestelyjen uusimisella Väyläviraston kanssa vuonna 2022 toteutetulla yhteishankkeella.[9]
Remove ads
Kulttuuriympäristö
Oriveden rautatieasema on valittu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon. [2]
Oriveden asemaa vastapäätä Asematien varrella sijaitsee vuonna 1918 käydyn Oriveden taistelun muistomerkki. [10]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads