Orrorin tugenensis

Orrorin tugenensis eli tugeninapinaihminen oli varhainen ihmisapina, jota pidetään toiseksi vanhimpana mahdollisena ihmisten esi-isänä. Se on ainut sukuunsa sijoitettu laji. Orrorin tugenensis eli noin 6,1–5,8 miljoonaa vuotta sitten mioseenikaudella. Tähän asti löydetyt fossiilit ovat kuuluneet ainakin viidelle eri yksilölle. Reisiluun perusteella on päätelty sen kävelleen pystyasennossa^[1] ja olkaluu viittaa siihen että laji pystyi kiipeilemään puissa. Teoriaa tugeninapinaihmisen pystyasennosta on myös epäilty, sillä nelijalkaisesti liikkuvien nykypaviaanien reisiluut muistuttavat tugeninapinaihmisen reisiluuta^[1].

Orrorin tugenensis
Lajin luita
Mioseeni
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Nisäkkäät Mammalia
Lahko:	Kädelliset Primates
Heimo:	Isot ihmisapinat Hominidae
Alaheimo:	Homininae
Tribus:	Hominini
Alatribus:	Hominina
Suku:	Orrorin
Laji:	tugenensis
Kaksiosainen nimi
Orrorin tugenensis Senut et al, 2001
Katso myös
Orrorin tugenensis Wikispeciesissä   Orrorin tugenensis Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Ensimmäisen lajiin liittyvän löydön teki tiedettävästi Martin Pickford vuonna 1974. Hän löysi Kenian Tugenkukkuloilta alaposkihampaan^[1]. Vuonna 2000 ranskalais-kenialainen tutkimusryhmä, jota johtivat Pickford ja Brigitte Senut, löysi samoilta kukkuloilta lajin fossileita.^[1][2] Löydön tehnyt tutkija esittää nykyisten apinoiden ja ihmisen eronneen seitsemän miljoonaa vuotta sitten, mikä eroaa jonkin verran molekyylikellon arvioimista luvuista.^[2]

Hampaiden perusteella tugeninapinaihmisen ruokavalio oli samankaltainen kuin nykyisillä ihmisillä, ja laji todennäköisesti söi paljon hedelmiä^[1] ja kasviksia ja satunnaisesti lihaa. Hedelmien puutteessa laji olisi pystynyt syömään myös kovempaa ravintoa, kuten siemeniä ja pähkinöitä^[1]. Orrorin tugenensis oli noin nykyisten simpanssien kokoinen.

Laji muistuttaa nykyisiä esi-ihmisiä enemmän kuin Australopithecus afarensis^[2], varhainen eteläapina, joita pidetään ihmisten esi-isinä, ja kaiken lisäksi Orrorin tugenensis on elänyt yli 1,5 miljoonaa vuotta aikaisemmin. Tämän vuoksi Australopithecus-sukua on esitetty ihmisten kehityspuun sivuhaaraksi. Laji eli metsäisellä alueella eikä savannilla, missä nykytutkimuksen valossa on päätelty varhaisten ihmisten ja pystyasentoisen kävelytyylin kehittyneen.