Päiväntasaaja
napojen puolivälissä kulkeva leveyspiiri From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Päiväntasaaja eli ekvaattori on kuvitteellinen suora viiva maapallon ympäri juuri pohjoisnavan ja etelänavan puolivälissä. Päiväntasaaja jakaa maapallon pohjoiseen ja eteläiseen pallonpuoliskoon. Maantieteellisinä koordinaatteina ilmaistuna päiväntasaajan leveysaste on nolla.[1]
Geodesia
Päiväntasaaja on maapallon pisin leveyspiiri, ja ainoa leveyspiiri, joka on isoympyrä.[2] Maapallo on päiväntasaajan kohdalla ympärysmitaltaan 40 075 kilometriä. Myös maapallon halkaisija on päiväntasaajan kohdalla suurimmillaan, 12 756 kilometriä, joka on 43 kilometriä enemmän kuin napojen välinen halkaisija. Ero näkyy myös merenpinnan tasossa. Tämä päiväntasaajan pullistuma aiheutuu maapallon kiertoliikkeestä, jonka aiheuttama kehänopeus on suurimmillaan päiväntasaajalla, 1 670 kilometriä tunnissa. Pullistuma aiheuttaa sen, että Maan painovoima on päiväntasaajalla hiukan pienempi kuin muualla. Tämä yhdistettynä kiertoliikkeen aiheuttamaan keskipakoisvoimaan tekee päiväntasaajan läheisyydestä parhaan paikan laukaista avaruusaluksia ja satelliitteja.[1]
Myös muiden planeettojen kohdalla puhutaan päiväntasaajasta.[3][4]
Remove ads
Vuorokausi
Aurinko paistaa päiväntasaajalla kohtisuoraan ylhäältä eli zeniitistä kevätpäiväntasauksen ja syyspäiväntasauksen aikaan. Aurinko myös nousee ja laskee päiväntasaajalla nopeammin kuin muualla maapallolla, ja päivä vaihtuu yöksi vain muutamassa minuutissa.[1] Päiväntasaaja on saanut suomenkielisen nimensä siitä, että sen kohdalla päivän pituus on vuoden ympäri tasaisesti 12 tuntia, kuten yönkin.
Remove ads
Ilmasto
Päiväntasaajalla on kautta vuoden yleensä kuumaa. Monilla paikoilla on kaksi vuodenaikaa, sadekausi ja kuivakausi. Sadekausi kestää usein suurimman osan vuodesta, ja sen ansiosta päiväntasaajalla kasvaa trooppisia sademetsiä Amazoniasta Kongon kautta Kaakkois-Aasiaan. Päiväntasaajan seudut eivät ole maapallon kuumimpia, sillä korkea ilmankosteus viilentää aluetta hiukan. Kuivia alueita päiväntasaajalla ovat korkeat seudut, mukaan lukien lähes sateeton Atacaman aavikko Etelä-Amerikassa. Päiväntasaajan sademetsien eliöstö on hyvin rikas.[1]
Jotkut klimatologit määrittelevät tietyn paikan ilmaston ekvaattoriseksi eivätkä pelkästään trooppiseksi, jos keskilämpötilat poikkeavat lämpimimmän ja kylmimmän välillä 3 °C tai vähemmän. Klimatologi Wladimir Köppen asetti alun perin ekvaattorisen ilmaston vuosittaisen lämpötilavaihteluvälin rajaksi 5 °C. Hän sijoitti i-kirjaimen soveltuvien luokittelunimien jälkeen (Af, Am, Aw tai As) niille ilmastoille, jotka täyttivät edellä mainitun lämpötilavaihteluehdon. Tämä lämpötilavaihteluväli kavennettiin myöhemmin 3 °C:seen, jotta ilmastovyöhykkeet "ekvaattorinen ilmasto" ja "trooppinen ilmasto" olisivat maantieteelliseltä kooltaan lähempänä toisiaan.
Maamerkit
Päiväntasaajalle on eri maissa pystytetty näyttäviä maamerkkejä.
"Mitad del Mundo" Ecuadorissa.
"Marco Zero" Macapássa, Brasiliassa.
Ilhéu das Rolasin lomakohteessa São Tomé ja Príncipella.
Päiväntasaajalla sijaitsevat valtiot ja meret
Päiväntasaaja kulkee 11 valtion maa- ja merialueiden poikki. Suurimmaksi osaksi se kulkee merialueiden yli. Tiheintä päiväntasaajan seudun ihmisasutus on muun muassa Ecuadorissa, jonka pääkaupunki Quito on lähes tarkalleen päiväntasaajalla.[5]
Päiväntasaajan valtiot ovat lännestä itään luettuina seuraavat, alkaen päivämäärärajalta:
Päiväntasaajan Guinea ei nimestään huolimatta sijaitse päiväntasaajalla. Siihen kuuluva Annobónin saari on päiväntasaajan eteläpuolella, muu osa maata sen pohjoispuolella.
Remove ads
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads