Kaakkois-Aasia

Kaakkois-Aasia on osa Aasiaa. Siihen luetaan valtiot, jotka ovat Kiinan eteläpuolella, Intian itäpuolella sekä Australian pohjoispuolella.^[1] Alue on litosfäärilaattojen rajakohdassa, jossa on paljon maanjäristyksiä ja tulivuoritoimintaa.

Kaakkois-Aasian sijainti.

Kaakkois-Aasiassa on kaksi maantieteellistä aluetta: Indokiinan ja Malakan niemimaan käsittävä mannerosa ja Malaijien saaristo. Mantereella olevat valtiot ovat Kambodža, Laos, Malesia, Myanmar, Thaimaa ja Vietnam. Malaijien saaristossa ovat valtiot Brunei, Filippiinit, Itä-Timor, Indonesia ja Singapore. Saaristoalueeseen luetaan myös Malesian Borneolla oleva Itä-Malesia.

Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestö on ASEAN (Association of Southeast Asian Nations).

Väestö on pääosin austronesialaisia kansoja. Pääuskonnot ovat buddhalaisuus (mantereella) ja islam (saaristossa). Kolmas suuri uskonto on kristinusko (Filippiineillä).

Kaakkois-Aasian vanha suomenkielinen nimitys on Taka-Intia, joka epämääräisesti käsitti kaikki alueet, jotka olivat Euroopasta katsottuna Intian takana.^[2]

Maantieteellinen ja poliittinen jako

Poliittinen jako

Kaakkois-Aasian määritelmät vaihtelevat, mutta useimpien määritelmien mukaan siihen kuuluvat alla luetellut valtiot ja alueet. Itä-Timoria lukuun ottamatta ne ovat myös kaikki ASEAN:n jäsenvaltioita. Joulusaari ja Kookossaaret luetaan myös kuuluvaksi Kaakkois-Aasiaan, vaikka ne kuuluvatkin Australialle. Joidenkin Etelä-Kiinan meren saarten omistus on kiistanalainen. Papua-Uusi-Guinea on ASEAN:n tarkkailijajäsen.

Valtiot

Valtio	Pinta-ala (km²) [3]	Väkiluku (2009) [4]	Väestötiheys (/km²)	Pääkaupunki	Valtiomuoto	Viralliset kielet	Valuutta	BKT USD (2009)[5]	BKT per asukas (2009)
Brunei	5 765	400 000	70	Bandar Seri Begawan	absoluuttinen islamilainen sulttaanikunta	malaiji	Brunein dollari	14 700 000 000	$36 700
Filippiinit	299 764	91 983 000	307	Manila	tasavalta	filipino, englanti	Filippiinien peso	158 700 000 000	$1 750
Indonesia	1 904 569	240 271 522	126	Jakarta	tasavalta	indonesia	Indonesian rupia	514 900 000 000	$2 200
Itä-Timor	14 874	1 134 000	76	Dili	tasavalta	tetum, portugali	Yhdysvaltain dollari	599 000 000	$500
Kambodža	181 035	14 805 000	82	Phnom Penh	perustuslaillinen monarkia	khmer	Kambodžan riel	10 900 000 000	$800
Laos	236 800	6 320 000	27	Vientiane	kansantasavalta	lao	Laosin kip	5 721 000 000	$900
Malesia	329 847	28 318 000	83	Kuala Lumpur	perustuslaillinen monarkia	malaiji	Malesian ringgit	191 400 000 000	$14 900
Myanmar	676 578	50 020 000	74	Naypyidaw	liittotasavalta (sotilasjuntta)	burma	kyat	26 820 000 000	$500
Singapore	710,2	4 987 600	7 023	Singapore	tasavalta	englanti, mandariinikiina, malaiji, tamili	Singaporen dollari	17 100 000 000	$35 500
Thaimaa	513 120	67 764 000	132	Bangkok	perustuslaillinen monarkia	thai	Thaimaan baht	263 500 000 000	$3 900
Vietnam	331 210	88 069 000	265	Hanoi	kansantasavalta	vietnam	Vietnamin đồng	97 120 000 000	$1 100

Alueet

Kaakkois-Aasiaan luetaan usein kuuluvaksi myös kaksi territoriota Intian valtameressä.

Territorio	Pääkaupunki	Pinta-ala(km²)	Väkiluku	Väestötiheys(/km²)	Emämaa
Joulusaari	Flying Fish Cove	135 [6]	1 402 [6]	10,4	Australia
Kookossaaret (Keelingsaaret)	West Island	14 [7]	596 [7]	42,6	Australia

Maantieteellinen jako

Kaakkois-Aasia voidaan jakaa maantieteellisesti kahteen osaan: mantereenpuoleiseen Kaakkois-Aasiaan (Indokiina ja Malakan niemimaa) ja Malaijien saaristoon.

Mantereenpuoleiseen Kaakkois-Aasiaan kuuluvat:

• Kambodža
• Laos
• Malesia
• Myanmar
• Thaimaa
• Vietnam

Malaijien saaristoon kuuluvat:

• Brunei
• Filippiinit
• Itä-Timor
• Indonesia
• Itä-Malesia (Malesian Borneolla sijaitsevat alueet)
• Singapore

Intialle kuuluvat Andamaanit ja Nikobaarit luetaan myös maantieteellisesti Kaakkois-Aasiaan. Bangladesh ja Intian seitsemän itäisintä osavaltiota ovat kulttuurillisesti osa Kaakkois-Aasiaa ja joskus niiden lasketaan kuuluvan sekä Etelä-Aasiaan että Kaakkois-Aasiaan. Maantieteellisesti Intian seitsemän itäisintä osavaltiota kuuluvat Kaakkois-Aasiaan. Etelä-Kiinan alueista Hainan, Yunnan, Guizhou ja Guangxi lasketaan usein kuuluvaksi sekä Itä-Aasiaan että Kaakkois-Aasiaan. Papua-Uusi-Guinea on myös usein mukana, kuten myös Palau, Guam ja Pohjois-Mariaanit, jotka kaikki ovat entisiä Espanjan siirtomaita.

Indonesian itäosien ja Itä-Timorin, jotka ovat Wallacen linjan itäpuolella, katsotaan taas maantieteellisesti kuuluvan Oseaniaan.

Historia

Pääartikkeli: Kaakkois-Aasian historia

Kaakkois-Aasian valtiollinen kehitys alkoi ajanlaskun alkuvuosikymmeninä, jolloin koko alueella syntyi hindulais-buddhalaisia kuningaskuntia. Hindulaisuuden ja buddhalaisuuden myötä Kaakkois-Aasia sai vahvoja vaikutteita Intian kulttuurista. Tämä lienee myös vaikuttanut vanhentuneen Taka-Intia-nimityksen syntyyn. Kaakkois-Aasian mantereenpuoleisessa osassa hindulais-buddhalaiset kuningaskunnat jatkoivat kukoistustaan nykyaikaan asti, kun taas Malaijien saaristo ja Malakan niemimaa alkoivat islamilaistua 1200-luvulta alkaen. Islamin leviämisen myötä vanhojen kuningaskuntien tilalle alkoi syntyä islamilaisia sulttaanikuntia. Mantereella Vietnamin kehitys oli poikkeavaa, sillä siihen vaikutti intialaisen kulttuurin lisäksi vahvasti Kiina kulttuuri.^[8]

Kaakkois-Aasian siirtomaakauden voidaan katsoa alkavan vuonna 1511, jolloin portugalilaiset ottivat haltuunsa Malakan sulttaanikunnan. Sitä seuranneiden vuosisatojen aikana koko Kaakkois-Aasia – Thaimaata lukuun ottamatta – joutui siirtomaavallan alle. Thaimaa säilyi itsenäisenä, mutta maksoi siitä alueluovutuksilla sekä länsimaalaisille myönnetyillä kauppa- ja tullivapauksilla.^[8]

Nationalismi saapui Kaakkois-Aasiaan 1800-luvun lopulla ja jatkoi kukoistustaan 1930-luvulle asti. Nationalismi ei kuitenkaan johtanut valtioiden itsenäistymiseen, paitsi Filippiineillä. Filippiinit julistautui ensimmäisenä Kaakkois-Aasian siirtomaista itsenäiseksi vuonna 1898, mutta ajautui heti sotaan Yhdysvaltojen kanssa ja ensimmäinen itsenäisyysvaihe päättyi jo vuonna 1901.^[8]

Nationalismin kehittymisen keskeytti toinen maailmansota, jonka myötä koko Kaakkois-Aasia joutui Japanin vaikutusvallan alle. Japanin hävittyä sodan vuonna 1945 vanhat siirtomaavallat palasivat takaisin Kaakkois-Aasiaan. Entiset siirtomaat eivät tästä erikoisemmin pitäneet, sillä siirtomaiden tähtäimessä oli nyt itsenäisyys. Siirtomaavallat olivat kuitenkin harvoin valmiita luopumaan alueistaan, mikä johti lukuisin yhteenottoihin ja sotiin (muun muassa Indokiinan sota). Monet siirtomaavaltojen luomat valtiolliset kokonaisuudet eivät myöskään vastanneet kansojen asumisaluetta, mikä puolestaan johti monissa valtioissa sisällissotiin.^[8]

Kaakkois-Aasian valtiot ovat toisen maailmansodan jälkeen käyneet samankaltaiset kehitysvaiheet. Siirtomaavaltojen paluuta seurasi itsenäistyminen ja valtion nousu. Valtion nousua seurasi jonkinasteinen hajoamisvaihe noin 1960-luvulla. Hajoamisvaiheeseen liittyi tavallisesti rotumellakoita, sotilasvallankaappauksia ja Vietnamissa sota. Hajoamisvaihetta seurasi uuden yhteiskuntajärjestyksen luominen 1970- ja 1980-luvuilla. Uusi yhteiskuntajärjestys vaihteli demokratiasta (esimerkiksi Thaimaa 1973–1976) täydelliseen tyranniaan (Kambodžan punaiset khmerit 1975–1979). Monissa Kaakkois-Aasian maissa yhteiskuntajärjestys alkoikin rapautua 1900-luvun viimeisinä vuosikymmeninä.^[8] Alueen valtioiden demokraattinen kehitys on ollut horjuvaa jopa vakaaksi katsotuissa maissa (esimerkiksi Thaimaan mielenosoitukset 2010). Sotilasdiktatuureja eivät ole edes pahimmatkaan luonnonvoimat pystyneet horjuttamaan (esimerkiksi trooppinen sykloni Nargis Myanmarissa 2008).

Väestö

Väestön jakautuminen Kaakkois-Aasiassa ja Malaijien saaristossa.

Kaakkois-Aasian pinta-ala on noin 4 000 000 neliökilometriä ja siellä asui vuonna 2013 yli 690 miljoonaa ihmistä. Yli 20 prosenttia heistä asuu Jaavan saarella. Indonesia onkin alueen väestörikkain valtio ja maailman neljänneksi väestörikkain valtio. Kaakkois-Aasiassa asuu myös noin 30 miljoonaa kiinalaista.

Uskonto

Kaakkois-Aasian pääuskontoja ovat mantereenpuoleisessa osassa buddhalaisuus (sekä mahajana että theravada) ja saaristossa islam. Kolmantena tulee kristinusko pääasiassa Filippiineillä, jonka väestöstä 95 prosenttia on kristittyjä. Kaakkois-Aasian alkuperäisenä uskontona voidaan pitää henkiolentojen palvontaa, jota esiintyi koko alueella. Sitä esiintyy yhä edelleen kaikkialla muiden uskontojen rinnalla.^[9]

Ensimmäinen Kaakkois-Aasiaan saapunut vieras uskonto oli hindulaisuus ajanlaskun ensimmäisillä vuosisadoilla. Se levisi Intiasta koko alueelle, mutta nykyään se on virallisena uskontona vain Balilla. Hindulaisuus sekoittui osittain paikallisiin uskomuksiin ja siitä tuli myös vallankäytön väline tuon aikaisissa kuningaskunnissa, joissa kuningas edusti jotain hindujumalaa – ja tavallisesti jotain toista kuin edeltäjänsä, mikä merkitsi uusien temppelien rakentamisesta jokaisen uuden kuninkaan tullessa valtaan. Toisaalta uskonto vaikutti myös vallanvaihdoksiin, sillä epäonninen kuningas ei ollut jumalten suosiossa ja siksi hänet piti vaihtaa.^[9]

Buddhalaisuus saapui Kaakkois-Aasiaan sekä Intiasta (theravada-buddhalaisuus) että Kiinasta (mahajana-buddhalaisuus). Mahajana on edelleen vallitsevana uskontona Vietnamissa, kun taas muissa Kaakkois-Aasian mantereen maissa theravada on vallitseva buddhalaisuuden muoto. Hindulaisuuden tavoin buddhalaisuus sekoittui myös valtapolitiikkaan, sillä varsinkin mahajana antoi mahdollisuuden pitää kuningasta tulevana bodhisattvana. Buddhalaisuuden kumpikin suuntaus myös sekoittuivat keskenään, esimerkiksi Thaimaan theravadalaista kuningasta pidetään tulevana bodhisattvana. Theravada-buddhalaisen luostarilaitoksen ansioksi luetaan myös korkea lukutaitoisuusprosentti theravada-maissa.^[9]

Islam alkoi saapua Kaakkois-Aasiaan jo 1200-luvulla todennäköisesti intialaisten kauppamiesten mukana. Islamin varsinainen leviäminen Malaijien saaristossa ja Malakan niemimaalla alkoi kuitenkin vasta 1400-luvulla. Islamilaisuuteen sekoittui alueella animistisia uskomuksia, hindulaisuutta ja buddhalaisuutta. Indonesia on nykyään maailman väkirikkain islamilainen valtio (noin 200 miljoonaa islamilaista).^[9]

Kristinusko saapui Kaakkois-Aasiaan 1500-luvulla, kun espanjalaiset valloittivat Filippiinit. Filippiinit onkin jäänyt kristinuskon vahvimmaksi alueeksi Kaakkois-Aasiassa: 95 prosenttia väestöstä eli noin 88 miljoonaa on kristittyjä. Myös Itä-Timorin väestö on pääosin kristittyjä. Muissa maissa kristinuskon vaikutus on lähetystyöstä huolimatta jäänyt marginaaliseksi.^[9]

Brunei	islam (67 %), buddhalaisuus (13 %), kristinusko (10 %), muut (etniset uskonnot jne,) (10 %)
Filippiinit	roomalaiskatolisuus (80 %), islam (5 %), evankelikalismi (2,8 %), Iglesia ni Cristo (2,2 %), Philippine Independent Church (2 %), muut kristityt (3 %), muut (Filippiinien mytologia, buddhalaisuus, juutalaisuus, tunnustuksettomat jne.) (5 %)
Indonesia	islam (86,1 %), protestanttisuus (5,7 %), roomalaiskatolisuus (3 %), hindulaisuus (1,8 %), muut, mm. buddhalaisuus tai tuntematon (3,4 %)
Itä-Timor	roomalaiskatolisuus (90 %), islam (5 %), protestanttisuus (3 %), muut (buddhalaisuus, hindulaisuus jne.) (2 %)
Joulusaari	buddhalaisuus (36 %), islam (25 %), kristinusko (18 %), taoismi (15 %), muut (6 %)
Kambodža	theravada-buddhalaisuus (95 %), islam, kristinusko, animismi ja muut (5 %)
Kookossaaret (Keelingsaaret)	sunnalaisuus (80 %), muut (20 %)
Laos	theravada-buddhalaisuus (65 %), animismi (32,9 %), kristinusko (1,3 %), muut (0,8 %)
Malesia	islam (60,4 %), mahajana-buddhalaisuus (19,2 %), kristinusko (9,1 %), hindulaisuus (6,1 %), animismi (5,2 %)
Myanmar	theravada-buddhalaisuus (89 %), islam (4 %), kristinusko (4 %), animismi (1 %), muut (2 %)
Singapore	buddhalaisuus (42,5 %), islam (15 %), taoismi (8 %), roomalaiskatolisuus (4,5 %), hindulaisuus (4 %), tunnustuksettomat (15 %), kristinusko (10 %), muut (1 %)
Thaimaa	theravada-buddhalaisuus (94,6 %), islam (4,6 %), muut (1 %)
Vietnam	mahajana-buddhalaisuus (81 %), roomalaiskatolisuus (5 %), theravada-buddhalaisuus (2 %), Cao Dai (1 %), protestanttisuus (1 %), muut (animismi, Hoa Hao, islam, tunnustuksettomat jne. 10 %)