Pajarit

Pajarit eli bojaarit (ven. боярин, bojarin, ’ylimys’) olivat Venäjän ylimmän ruhtinaallisen palvelusluokan jäseniä^[1] ennen Pietari Suuren aikaa. Pietari Suuri lakkautti pajarien neuvoston eli pajariduuman vuonna 1711.^[2] Pajarit toimivat sotureina ja hallitsijan neuvonantajina.^[1][3]

Venäläisiä pajareita 1500–1600-luvun asuissa.

Pajari-nimitystä käytettiin myös muun muassa Unkarin ja Romanian alueella.

Pajarien alkuperä

Venäläiset pajarit on perinteisesti jaettu kolmeen eri kategoriaan:

• rurikilaiset ruhtinaat (muun muassa suvut Šuiski, Vorotonski ja Repnin)
• Liettuan ja Kultaisen Ordan ruhtinaat, joiden väitettiin polveutuvan itse Tšingis-kaanista (muun muassa suvut Belsk ja Mstilavski)
• ikivanha moskovalainen aateli, joka on palvellut suuriruhtinaita 1300-luvulta lähtien (muun muassa suvut Romanov, Godunov ja Šeremetjev)