Partituuri

Partituuri (< ital. partitura) on notaatio, joka sisältää moniäänisen sävellyksen kaikki soitin- ja lauluosuudet.^[1] Partituurissa on kokoonpanon kaikkien stemmojen sisältö.^[2] Nykyisen tavan mukaan eri äänet eli stemmat merkitään määräjärjestyksessä päällekkäisille viivastoille ja yhdistetään yhteisin tahtiviivoin siten, että ne ovat luettavissa yhtäaikaisesti. Partituuri on siis sekä säveltäjän lopputulos että kapellimestarin lähtökohta. Myös pienempien yhtyeiden yhdistelmänuottia kutsutaan partituuriksi.

W. A. Mozartin Musiikillisen pilan (KV 522) partituurin ensimmäiset tahdit.

W. A. Mozartin Musiikillinen pila

MIDI-tiedosto

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Partituureissa monen puhaltimen (esimerkiksi klarinetti, käyrätorvi, trumpetti, tuuba) kirjoitetut ja todellisuudessa soivat säveltasot poikkeavat toisistaan, sillä ne ovat transponoivia soittimia. Yhdysvalloissa ym. transponoitu partituuri on yleisempi; Suomessa transponoimaton.^lähde? Toisaalta useissa uudemmissa partituureissa kuitenkin näidenkin soitinten stemmat on kirjoitettu soivalle korkeudelle.

Stemmojen järjestys

Sinfoniaorkesteri

Stemmojen järjestys orkesteripartituurissa ylhäältä alas on tavallisimmin seuraava:^[3]

• Puupuhaltimet
  • pikkolohuilu
  • huilu
  • oboe
  • englannintorvi
  • klarinetti
  • bassoklarinetti
  • fagotti
  • kontrafagotti
• Vaskipuhaltimet
  • käyrätorvi
  • trumpetti
  • pasuuna
  • tuuba
• Lyömäsoittimet
  • patarummut
  • muut lyömäsoittimet
• Muut soittimet ja laulajat
  • harppu, piano, kitara ym.
  • soololaulajat
  • kuorostemmat järjestyksessä sopraano, altto, tenori, basso
  • sooloinstrumentit

• Jousisoittimet
  • 1. viulut
  • 2. viulut
  • alttoviulut
  • sellot
  • kontrabassot

Kamariyhtyeet

Orkesteria pienemmissä yhtyeissä käytetään toisinaan yllä esitetystä poikkeavaa järjestystä. Perusperiaatteena on kuitenkin:^[4]

1. sointinten ryhmittely soitinryhmien mukaan, ja
2. soitinten järjestäminen äänialan perusteella korkeimmasta matalimpaan.

Kamariyhtyepartituureissa, joissa on mukana piano, sijoitetaan pianon osuus yleensä alimmaksi. Näin menetellään, kun pianisti soittaa partituurista. Jos partituuri taas on yhtyeen koon takia liian suuri eikä siitä soittaminen ole enää käytännöllistä, voidaan piano-osuus asettaa orkesteripartituurin mukaiseen järjestykseen.^[4]