Peltokierto

Peltokierto (Convolvulus arvensis) on kiertokasvien heimoon kuuluva ruohokasvi, jota tavataan yleisesti Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Puutarhoissa ja viljelyksillä laji on erittäin hankalasti torjuttava rikkakasvi.

Peltokierto
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:	Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:	Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko:	Solanales
Heimo:	Kiertokasvit Convolvulaceae
Suku:	Kierrot Convolvulus
Laji:	arvensis
Kaksiosainen nimi
Convolvulus arvensis L.
Katso myös
Peltokierto Wikispeciesissä   Peltokierto Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Ulkonäkö ja koko

Peltokierron hedelmiä ja siemeniä.

Monivuotinen peltokierto kasvattaa 30–80 senttimetriä pitkän, köynneliään ja rennon varren. Kasvi on tavallisesti kalju. Lehdet sijaitsevat varressa kierteisesti ja ovat ruodillisia, pitkulaisia tai joskus kapeita, keihästyvisiä ja ehytlaitaisia. Valkoiset tai vaaleanpunaiset kukat ovat lehtihangoissa yksittäin tai kolmittain. Kukan teriöt ovat noin kaksi senttiä leveitä ja suppilomaisia. Kukkien pienet ja kapeat esilehdet ovat kukkaperän puolivälissä. Suomessa peltokierto kukkii heinä–elokuussa.^[1]

Peltokierto kasvattaa hyvin laajan ja usean metrin syvyydelle ulottuvan juurakon. Se leviää helposti pienistäkin juurenkappaleista, mikä tekee siitä erittäin vaikeasti torjuttavan rikkaruohon.^[2][3]

Levinneisyys

Peltokiertoa tavataan koko Euroopassa lukuun ottamatta Islantia ja mantereen pohjoisosia. Yhtenäinen levinneisyysalue ulottuu Pohjois-Afrikasta läpi Euroopan Keski-Aasiaan ja Etelä-Siperiaan saakka. Ihmisen mukana laji on levinnyt laajalle Pohjois-Amerikkaan sekä mm. Australiaan ja Uuteen-Seelantiin.^[2] Suomessa peltokierto on levinneisyytensä pohjoisrajoilla. Lajia tavataan satunnaisesti lähinnä asutuskeskuksissa Oulun korkeudelle saakka.^[4] Suomessa peltokierto on tulokaslaji, joka on levinnyt maahan mm. satamien painolastimaiden tai Venäjältä tuodun viljan ja rehun mukana.^[3][5]

Elinympäristö

Peltokierto on kulttuuriympäristön kasvi, jota tavataan pihoilla, puutarhoissa, kaupungeissa, tien- ja radanvarsilla, satamissa, joutomailla sekä vanhoilla kasarmi- ja linnoituspaikoilla.^[1] Kasvi tukeutuu mielellään tiukalla kierteellä muihin kasveihin. Tuen puuttuessa se kasvaa maan pintaa myöten.^[3]