Pentti Sainio

Pentti Sainio (29. syyskuuta 1950 Kuopio^[1] – 23. huhtikuuta 2022^[2]) oli suomalainen toimittaja ja tietokirjailija. Sainio valmistui Sanoman toimittajakoulusta vuonna 1976 ja työskenteli muun muassa Helsingin Sanomissa, Turun Sanomissa, Pohjolan Sanomissa ja Avussa.^[1] Hän opiskeli myös Kadettikoulussa sekä yleistä historiaa Helsingin yliopistossa. Sainion teokset edustavat lähinnä paljastuskirjallisuutta ja tutkivaa journalismia.

Vuonna 1993 julkaistussa teoksessa Operaatio Ahtisaari Sainio käsitteli SDP:n presidenttiehdokkaaksi valittua Martti Ahtisaarta varsin kovakouraisesti. Sainion mukaan Ahtisaaren tehtävät Bosnia ja Hertsegovinan rauhanneuvotteluissa Sveitsin Genevessä vuosina 1992–1993 olivat vain keino vauhdittaa tämän vaalikampanjaa. Lisäksi Sainio syytti Ahtisaarta tuhlailevasta rahankäytöstä ulkoministeriön virkamiehenä sekä osuudesta Helsingissä toimineen YK:n alaisen Wider-instituutin rahoitussotkuihin.^[3] Syytöksiä Ahtisaarta kohtaan oli Wider-instituuttiin liittyen jo ennen Sainiota esittänyt Keskustan presidenttiehdokas, entinen ulkoministeri Paavo Väyrynen. Sainion kirjan innoittamana tehtiin selvityspyyntöjä oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle, mutta nämä eivät löytäneet merkkejä väitetyistä väärinkäytöksistä.^[4] Ahtisaari leimasi Sainion kirjan hyökkäykseksi SDP:ta vastaan eikä halunnut kommentoida sen väitteitä.^[3]

Vuonna 1999 Sainiolta ilmestyi omakustanteena teos Harkimoiden hattutemppu. Kirjassa hän kertoo siitä, miten Jokerien avulla kerättyjä Lastenklinikoiden kummien keräysvaroja hävisi tuntemattomille teille. Kirja nosti hälyn, mutta Rautakirjan toimitusjohtajan Hannu Syrjäsen vaatimuksesta suuret kirjakaupat vetivät sen myynnistä, ja kirja jäi Sainiolle käsiin. Yleisradion Ajankohtainen kakkonen teki sen pohjalta ohjelman, joka kuitenkin hyllytettiin lähetyspäivänä.^[5] Huonon kirjallisuuden seura valitsi Harkimoiden hattutemppu -teoksen vuoden huonoimmaksi kirjaksi fiktionaalisten kirjojen sarjassa. Seura perusteli valintaansa mm. sillä, että kirja osoittautui "niin huonoksi fiktioksi, että se vaiettiin julkisuudessa kuoliaaksi. Erityisenä meriittinä palkintolautakunta piti sitä, että myös kirjakauppiaat totesivat teoksen niin huonoksi, etteivät suostuneet ottamaan opusta edes myyntiin".^[6]

Keväällä 2014 nousi kohu Sainion teoksesta Kummolan kääntöpiiri, joka käsittelee suomalaisen jääkiekon taustavaikuttajien liiketoimia. Kalervo Kummola ja Suomen jääkiekkoliitto yrittivät estää sen julkaisun oikeusteitse, mutta Helsingin käräjäoikeuden päätöksen mukaan kirjan kieltäminen ennakkoon olisi Suomen perustuslain vastaista.^[7]

Teokset

• Ministeri Mattila: Presidentin mies. Helsinki: WSOY, 1982. ISBN 951-0-11492-8
• Mitä tapahtui Urho Kekkoselle: Viimeiset vaiheet presidenttinä. Helsinki: WSOY, 1982. ISBN 951-0-11256-9
• Rahoituksen henki. Helsinki: Teollistamisrahasto, 1983. ISBN 951-9460-24-1
• Pentik: Satumainen tarina. Posio: Arktis, 1987. ISBN 951-99866-0-X
• Operaatio Ahtisaari. Helsinki: Art House, 1993. ISBN 951-884-140-3
• Tarzan YK-viidakossa: Ahtis-Ari maailmalla. Paltamo: Pennmedia, 1997. ISBN 952-90-9228-8
• Harkimoiden hattutemppu: Lastenklinikalta Hartwall Areenalle. Paltamo: Pennmedia, 1999. ISBN 951-98224-0-2
• Maanpuolustusta vai suurvaltapolitiikkaa? Taisteluhelikoptereiden ja Hornet-hävittäjien kova hinta. Helsinki: Like, 2001. ISBN 951-578-870-6
• Kummolan kääntöpiiri: Urheiluviihteen kulissien takaista peliä. Helsinki: Into, 2014. ISBN 978-952-264-279-0
• Armeijan hukatut miljardit: Suomen sotajohdon salaisuudet. Helsinki: Into, 2016. ISBN 978-952-264-548-7
• Minne Suomi pommittaa? Into Kustannus, 2018. ISBN 9789522649454
• Punaisia tappamassa – Valkoisen nuoren Osmo Selinheimon sota 1918. Into Kustannus, 2019. ISBN 9789523511057
• Kansakunta kenraalien käsissä. Rosebud, 2021. ISBN 9789527313374