Petroli

Petroli on väritön tai kellertävä palava neste, joka valmistetaan tislaamalla raakaöljystä 135–290 °C:n lämpötilassa. Petroli on alkaani, jossa on 9-16 hiiliatomia. Se on raskaampaa kuin bensiini (C5-C8), mutta kevyempää kuin kevyt polttoöljy (C15-C19). Petrolia käytetään polttoaineena sekä liuottimena ja sitä myydään eri käyttötarkoituksiin jalostettuna kauppanimillä valopetroli, lämmityspetroli, moottoripetroli ja lentopetroli. Petrolia käytetään myös grillin sytytysnesteissä ja petroliöljymaalin valmistukseen.

Siniseksi värjättyä petrolia.

Yhdysvalloissa ja Australiassa petrolista käytetään nimeä kerosene. Sana on johdettu kreikan sanasta keros (κερως, vaha). Suomen kielen sanalla kerosiini taas viitataan useimmiten lentopetroliin. Vastaavasti brittienglannissa petrol tarkoittaa bensiiniä.

Petrolia käytettiin vielä 1980-luvulla autojen polttoaineena, jonka käyttö on sittemmin loppunut. Petrolin käyttö bensiiniautossa aiheuttaa polttoainemaksun perinnän.^[1]

Käyttökohteet

Lentopetrolia käytetään suihkumoottoreiden polttoaineena (eri laatujen nimityksiä: Avtur, Jet-A, Jet-B, JP-4 ja JP-8). Lentopetroli on tarkasti jalostettu. Jalostuksella on pyritty alentamaan jäätymispistettä, vähentämään palamisessa syntyvää savua ja poistamaan vesi mahdollisimman tarkasti. Lentopetrolin toinen nimi suomen kielessä on kerosiini.

Valopetrolia käytetään öljylampuissa, voimavalolyhdyissä, valopetrolilämmittimissä, retkikeittimissä ja petrolimaaleissa, esimerkiksi petroliöljymaalissa. Sen leimahduspiste on yli 64°C.^[2] Se on lentopetrolin tavoin pitkälle jalostettu ja rikitön tuote, joka nokeaa hyvin vähän palaessaan. Valopetrolia myydään usein nimellä lamppuöljy. Siitä käytetään myös nimeä fotogeeni.

Sytytysneste on hiiligrillien sytyttämiseen käytettävä petroli. Sytytysneste on lähestulkoon samaa ainetta kuin valopetroli ja usein kumpaakin voi käyttää sekä öljylamppuihin että grillin sytyttämiseen. Sytytysnesteet ovat useimmiten myös hajuttomia, mutta nokeamattomuus ei ole sytytysnesteelle tärkeä ominaisuus.

Erikoispetroli on valopetrolin ja sytytysnesteen kanssa lähes identtistä, mutta erikoispetrolia myydään erityisesti käytettäväksi petrolilämmittimissä. Erikoispetroli soveltuu myös sisäkäyttöön toisin kuin lämmityspetroli.

Lämmityspetroli on valopetrolia likaisempi, savuhormiin liitettyihin lämmityslaitteisiin (öljykamiinoihin) tarkoitettu petrolilaatu.

Moottoripetroli on tarkoitettu erityisesti polttomoottoreissa käytettäväksi. 1950-luvulle asti useimmat maataloustraktorit kävivät bensiini-/petrolimoottoreilla, kunnes dieselmoottori syrjäytti ne. 1980-luvun alussa Uudenkaupungin autotehdas valmisti kaksipolttoainejärjestelmällä varustettuja autoja: Saab 99 Petro-mallia ja Talbot Horizon petro-mallia, jotka kävivät petrolilla, mutta verotekniset syyt kaatoivat projektin. Myös joissain venemoottoreissa on käytetty polttoaineena petrolia. Moottoripetrolia ei ole enää saatavissa Euroopassa vähäisen kysynnän takia.

Mineraalitärpätti eli lakkabensiini on liuotin, jota käytetään alkydiöljymaalien ja lakkojen ohenteena ja puhdistusaineena. Se sisältää noin 15 % aromaatteja ja sen leimahduspiste on alhainen 40 °C.^[3] Mineraalitärpätti ei sovellu polttoaineeksi johtuen alhaisesta leimahduspisteestä ja voimakkaan aromaattisesta tuoksusta.

Petrolityyppi RP-1 on käytössä eräiden kantorakettien polttoaineena. Tällöin hapettimena käytetään yleensä nestehappea. Tässä RP tulee sanoista Rocket Propellant (suom. raketin ajoaine).

Petrolia käytetään nykyisinkin kehitysmaissa ruoan valmistamiseen valopetrolikeittimillä. Usein heikkolaatuinen polttoaine aiheuttaa ilmansaasteita.

Eroavaisuudet kuluttajapetroleissa

Valopetroli, lamppuöljy, sytytysneste ja erikoispetroli ovat kaikki kemiallisesti hyvin samankaltaisia. Kuluttaja eksyy helposti termiviidakkoon, kun valmistajillakaan ei tunnu olevan selkeää linjaa tuotteidensa nimeämiseen. Alla olevaan taulukkoon on kerätty tuotteiden käyttöturvallisuustiedotteista keskeisimmät ominaisuudet.

Kuluttajapetrolien ominaisuuksia

Tuotenimi	Ainesosat	Kiehumisalue	Leimahduspiste	Haju
Shell lamppuöljy [4]	Alkanes, C11-15-iso	185 °C	68 °C	luonteenomainen
Shell erikoispetroli [5]	Tisleet (maaöljy), vetykäsitellyt kevyet, kerosiini - täsmentämätön	193 °C	73 °C	luonteenomainen
Shell sytytysneste [6]	Tisleet (maaöljy), vetykäsitelty raskas	180 °C	62 °C	luonteenomainen
Neste Green Light [7]	Uusiutuvat hiilivedyt (dieseltyyppinen jae), alkaanit C10-C20-haaraketjuiset ja lineaariset, kokonaisaromaatit enintään 1,0 paino%	180-320 °C	>61 °C	mieto ominaishaju
Neste Valopetroli [8]	Teollisuusbensiini (maaöljy), vetykäsitelty raskas, bentseeniä <0,1 %, n-heksaania <5 %, aromaattisia hiilivetyjä <0,5 %	159-230 °C	>=50 °C	mieto hiilivetyjen haju
Lasol Lamppuöljy [9]	Teollisuusbensiini (maaöljy), vetykäsitelty raskas, hiilivedyt, C10-C13, n-alkaanit, isoalkaanit, sykliset, aromaatteja enintään 1 til-%, bentseenipitoisuus <0,1 til-%, n-heksaanipitoisuus <1 til-%	180-245 °C	>=64 °C
Lasol Lampol-100 [10]	Teollisuusbensiini (maaöljy), raskas alkylaatti, isoparafiinia	185-245 °C	>62°C	ominainen mieto
Lasol Grill-100 [11]	Teollisuusbensiini (maaöljy), vetykäsitelty raskas, hiilivedyt, C10-C13, n-alkaanit, isoalkaanit, sykliset, aromaatteja enintään 1 til-%, bentseenipitoisuus <0,1 til-%, n-heksaanipitoisuus <1 til-%	180-245°C	>=64°C	ominainen mieto
Biltema Lamppuöljy [12]	n-parafiinihiilivedyt, C10-C13	190-240°C	65°C	liuottimen mieto haju
Biltema Valopetroli [2]	Teollisuusbensiini (maaöljy), vetykäsitelty raskas <0,1 vikt% bentseeni	175-225°C	>64°C	liuotin
Biltema Sytytysneste [13]	Teollisuusbensiini (maaöljy), vetykäsitelty raskas	180-217°C	62°C	liuottimen mieto haju
Polaric Erikoisvalopetrooli [14]	Teollisuusbensiini (maaöljy), vetykäsitelty raskas	180-245°C (EN ISO 3405)	>64°C
Kemetyl Valopetroli [15]	Hiilivedyt, C10-C13, n-alkaanit, isoalkaanit, sykliset, <2 % aromaatteja	175°C	64°C	luonteenomainen

• On syytä huomauttaa, että brittienglannin sana petrol tarkoittaa bensiiniä.