Pi-Ramses
kaupunki muinaisessa Egyptissä From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Pi-Ramses tai Pi-Ramessu/Pi-Ramesse/Piramesses (egypt. 𓉐𓏤𓇳𓄟𓋴𓋴𓌸𓇋𓏠𓈖𓅆𓅆, Pr-Rꜥw-ms-sw-mry-Jmn, Per-Ra-mes(i)-su-meri-Amun;[1] m.kreik. Ῥαμεσσῆ, Ramessē, kopt. Ϩⲣⲁⲙⲉⲥⲥⲏ) oli kaupunki muinaisessa Egyptissä. Se sijaitsi Ala-Egyptissä eli Niilin suistossa ja kuului Taniteen nomokseen. Kaupungin arkeologinen kohde sijaitsee lähellä nykyistä Qantirin kylää.[2][3]
Pi-Ramses oli faarao Ramses II:n pääkaupunki. Se rakennettiin varhaisemman Avariksen (Auaris) kaupungin paikalle tai lähelle, ja se oli aikanaan suuri ja loistokas kaupunki. Kaupungin lyhyempi nimi tarkoittaa ”Ramseksen taloa”.[4] Eräs sen pitkistä nimistä oli Per-Ra-mes(i)-su-meri-Amun-(ankh-wedja-seneb)-pa-ka-aa-en-pa-Ra-Hor-akhti (egypt. 𓉐𓏤𓇳𓄟𓋴𓋴𓌻𓇋𓏠𓈖𓅆𓅆𓋹𓍑𓋴𓅯𓄿𓂓𓏤𓅆𓉻𓏛𓈖𓅯𓄿𓇳𓅆𓅃𓅆𓈌𓏏𓏭𓉐𓉐𓅆𓅆, Pr-Rꜥw-ms-sw-mry-Jmn-(ꜥnḫ-wḏꜣ-snb)-pꜣ-kꜣ-ꜥꜣ-n-pꜣ-Rꜥw-Ḥrw-ꜣḫtj)[5] ja toinen Per-Ra-mes(i)-su-meri-Amun-aa-nakhtu (egypt. Pr-Rꜥw-ms-sw-mry-Jmn-ꜥꜣ-nḫtww).[6]
Remove ads
Maantiede
Pi-Ramses sijaitsi strategisesti tärkeällä paikalla Niilin suiston itäosassa, noin 100 kilometriä pohjoiseen nykyisestä Kairosta. Se oli rakennettu Niilin itäisimmän eli Pelusiakos-suuhaaran (Pelusionin suuhaara) lähellä sijainneille maakummuille. Tulvan aikana kaupunki muuttui joukoksi saaria järvellä. Kaupungissa oli kanavajärjestelmä, ja saarilta toisille kuljettiin veneillä. Kaupunki oli laajuudeltaan 15 neliökilometriä, ja siellä asui yli 300 000 ihmistä. Tämä tekee siitä yhden itäisen Välimeren ja Lähi-idän suurimmista muinaisaikaisista metropoleista.[4][7]
Remove ads
Historia
Pi-Ramses perustettiin alun perin faarao Seti I:n (n. 1304–1289 eaa.) aikana kuninkaalliseksi asuinpaikaksi. Sen tuonaikaista nimeä ei tunneta. Hänen poikansa ja seuraajansa Ramses II laajensi kaupunkia joskus ennen vuotta 1275 eaa., ja se sai nimensä hänestä.[8] Kaupunki toimi Ramseksen pääkaupunkina ja hänen pohjoiseen suuntautuneiden sotaretkiensä lähtöpaikkana, ja sieltä hänen joukkonsa lähtivät vuonna 1274 eaa. kuuluisaan Kadešin taisteluun.[4]
Kaupungin sijainti määrittyi mahdollisesti kahdella perusteella. Ensiksikin Ramseksen suvun 19. dynastia halusi hallita pohjoisesta, josta oli kotoisin, siinä missä aiempi 18. dynastia oli kotoisin etelästä, Ylä-Egyptin Thebasta. Toiseksi, varhaisemman Avariksen seudulla oli paljon semiittis-aasialaista väestöä hyksojen kauden jäljiltä, ja Pi-Ramseksesta käsin näitä oli helpompi hallita.[8]
Ramses teki Pi-Ramseksesta Egyptin kauneimman ja vauraimman kaupungin. Kaupungin asukkaisiin kuului paitsi egyptiläisiä, myös jo mainittua Lähi-idän väestöä. Tämä teki siitä aikansa kulttuurisen sulatusuunin.[7] Kaupunki mainitaan Raamatun Toisessa Mooseksen kirjassa paikkana, jossa faarao käytti israelilaisia rakennustyövoimana. Osittain sen vuoksi kertomus israelilaisten paosta Egyptistä yhdistetään Ramses II:n aikaan. Raamatunsuomennoksissa kaupungin nimenä esiintyy Ramses.[4][9]
Pi-Ramses toimi Egyptin pääkaupunkina vielä Ramses II:n seuraajien aikana. Sen merkitys kuitenkin väheni vähitellen, ja kaupunki hylättiin uuden valtakunnan loppupuolella. Yksi hylkäämisen syy oli Niilin uoman siirtyminen niin, että kaupungin satamia ei enää voitu käyttää. Kaupunki purettiin noin vuonna 1060 eaa. ja sen kivet siirrettiin etelämmäs Tanikseen ja Bubastikseen.[4]
Aiemmin kaupungin nimi on yhdistetty virheellisesti Heliopoliihin tai Heroopoliihin (Per-Atum, Pithom).[10] Kaupungin paikalla on suoritettu kaivauksia vuodesta 1980 lähtien.[7][11]
Remove ads
Rakennukset ja löydökset
![Thumb](#/media/Tiedosto:Tile_from_the_palace_of_Ramesses_II;_"Fish_in_a_Canal"_MET_DT226146.jpg)
Kaupungissa oli neljä suurta temppeliä, yksi kullakin ilmansuunnalla ja pyhitetty eri jumalille. Pohjoisessa oli Wadjetin temppeli, etelässä Sethin temppeli, idässä Astarten temppeli ja lännessä Amonin temppeli, joka oli kaupungin päätemppeli. Kaupungin läntinen osa Amonin temppelin lähellä oli kuninkaallinen kaupunginosa, jossa kuninkaanpalatsi sijaitsi. Etelässä olivat armeijan parakit, tehtaat, sotilaiden ja hevosten harjoituskenttä, tallit, kauppa-alue ja kaksi satamaa. Idässä ja pohjoisessa olivat asuinkorttelit.[4]
Nykyisin kaupungin jäänteet sijaitsevat Qantirin kylän ja ympäröivien peltojen alla, ja näkyvissä on vain Sethin temppelin raunioita, joitain perustuksia sekä kaksi Ramses II:n kymmenmetrisen patsaan jalkaa.[4][7]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads