Pierre Choderlos de Laclos

ranskalainen kenraali ja kirjailija From Wikipedia, the free encyclopedia

Pierre Choderlos de Laclos
Remove ads

Pierre Ambroise François Choderlos de Laclos [ʃɔdɛʁlo də laklo] (18. lokakuuta 1741 Amiens, Ranskan kuningaskunta5. syyskuuta 1803 Taranto, Napolin tasavalta Repubblica Partenopea) oli ranskalainen upseeri, liikemies, diplomaatti ja kirjailija.[1] [2]

Thumb
Pierre-Ambroise-François Choderlos de Laclos

Hänet tunnetaan erityisesti psykologisesta kirjeromaanistaan Vaarallisia suhteita (alkuteos Les liaisons dangereuses), joka ilmestyi vuonna 1782.[3][2] Hän julkaisi myös runokokoelman, sovitti Madame Riccobonin romaanin Histoire d’Ernestine oopperalibretoksi sekä julkaisi yhteiskunnallisen tutkielman naisten kouluttamisesta.[4]

Remove ads

Elämänvaiheet

Pierre Ambroise François Choderlos de Laclos sai tykistöupseerin koulutuksen, ja hänet nimitettiin vuonna 1761 tykistöluutnantiksi. Hän palveli useilla paikkakunnilla, kuten Strasbourgissa ja Grenoblessa. Hän kirjoitteli myös näihin aikoihin eroottisia tarinoita lehtiin.

Ura upseerina ei ollut kovin menestyksekäs. Ollessaan komennettuna Biskajanlahdelle de Laclos ilmoitti ystävilleen, että kirjoittaa vielä jotain todella epätavallista ja huomiota herättävää ja että se muistetaan vielä pitkään hänen jälkeensä. Ennustus toteutui Vaarallisia suhteita -teoksen myötä. Laclos aloitti teoksen kirjoittamisen vuonna 1779 ollessaan Aixin saaren linnoitustöissä Ranskan länsirannikolla. Saamansa kuuden kuukauden loman aikana hän kirjoitti Pariisissa teoksen loppuun. Kirja julkaistiin maaliskuussa 1782, ja ensimmäinen tuhannen kappaleen painos myytiin loppuun kuukaudessa, mikä oli tuohon aikaan harvinaista.

Hänen muita teoksiaan ovat romaani, De l’éducation des femmes (1785; ”Naisten koulutuksesta”), on merkityksetön lukuun ottamatta sitä, miten se valaisee aiemman romaanin psykologiaa. Hänen teoksensa Lettre à MM. de l’Académie Française sur l’éloge de M. le Maréchal de Vauban (1786) pilkkasi Ranskan armeijaa ja sen toivottomasti vanhentuneita puolustusmenetelmiä, minkä seurauksena hän menetti armeijan upseerin virkansa.[2]

De Laclos meni naimisiin vuonna 1786 La Rochellen ammusvarikon rakennustöissä vuonna 1783 tapaamansa Marie-Soulange Duperrén kanssa.

De Laclos erosi armeijasta ja siirtyi vuonna 1788 sihteeriksi Orléansin herttua Ludvig Filip II:n palvelukseen.[2] Hän liittyi vuoden 1792 jälkeen Napoleonin kannattajiin ja sai vastavalitulta konsuli Napoleonilta vuonna 1800 uudelleen nimityksen prikaatinkenraaliksi. Napoleonin hallintokaudella hänestä tuli myös Etelä-Italian tykistön päätarkastaja vuonna 1803.[2]

Kirjallisuudentutkijat epäilevät hänen tutustuneen Milanossa kirjailija Stendhaliin. Pierre Choderlos De Laclos kuoli 61-vuotiaana Tarantossa kulkutautiin syyskuussa 1803.

Remove ads

Vaarallisia suhteita

Teosta Vaarallisia suhteita pidetään yleisesti lajityyppinsä kirjeromaanin parhaana esimerkkinä. Teoksen henkilöt jakaantuvat selvästi hyviin ja pahoihin. Nuori tyttö Cécile de Volanges ja teini-ikäinen chevalier Raphael Danceny ovat hyviä, viattomia, ja kokemattomia. Varakreivi Sébastian de Valmont ja markiisitar Isabelle de Merteuil ovat pahoja.

Valmont on terävä-älyinen, viehätysvoimainen peluri, jonka intohimona on valehtelu. Markiisitar de Merteuil ei ole hyveellinen, viaton, uskollinen eikä aito. Häneltä puuttuu myös kaikki uskonnollisuus. Yhdessä Valmontin kanssa hän pitää ihmisiä joko ottajina tai niinä, joilta otetaan. Heillä ei ole muita aitoja tunteita kuin itserakkaus. Valloitukset tuovat paitsi vallantunnetta myös eroottista tyydytystä. Vaikka Cécile ja ritari Danceny menettävät viattomuutensa, he tuntevat kuitenkin katumusta. Madame de Tourvel edustaa aitoutta ja viattomuutta, joka säilyy iästä huolimatta.

Teos puhuu lakkaamatta hyveestä ja viattomuudesta sekä niiden menettämisestä. Valmont ja markiisitar de Merteuil yrittävät parhaansa mukaan kitkeä viattomuuden ja hyveet, pelkästään kostonhalunsa takia tai pönkittääkseen omaa statustaan. Teoksen painopiste ei ole toiminnassa, vaan viettelyn tekniikassa. Vastoinkäymiset ovat Valmontille esteitä, jotka ovat kierrettävissä oveluudella ja julmuudella.

Vaarallisia suhteita on lajityypistään huolimatta hyvin draamallinen, ja se on sovitettu teatterinäyttämölle lukemattomia kertoja. Elokuvaksi se on sovitettu viidesti.

Helsinkiläinen Ryhmäteatteri esitti vuonna 2015 Vaarallisia suhteita Suomenlinnan kesäteatterissa. Näytelmäsovituksen teki Juha Kukkonen ja pääosia näyttelivät Minna Suuronen ja Antti Virmavirta.[5]

Remove ads

Suomennetut versiot

  • Vaarallisia suhteita (Les liaisons dangereuses); suom. Heikki Montonen, Kustannustalo 1946
  • Vaarallisia suhteita (Les liaisons dangereuses); suom. Leena Kekomäki, Helsinki: Otava 1962 – Helsinki: Ex libris: [Concert Hall Society] 1969 – Helsinki: Otava 2000 (Sisältää Sari Malkamäen saatesanat)
Näytelmä
  • Vaarallisia suhteita (Les liaisons dangereuses); englannin kielestä suomentanut Rauno Ekholm, Helsinki: Suomen teatteriliitto 1986

Elokuvasovituksia

Remove ads

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads