Piikki (kasvitiede)

Piikit ovat kasveissa erikokoisia ja -vahvuisia rakenteita, jotka yleensä suojaavat kasvinosaa tai koko kasvia kasvinsyöjiltä. Kasvien piikit ovat lajista riippuen erikokoisia sekä erivahvuisia, ja ne voivat olla kehittyneet eri solukoista. Piikit voivat olla esimerkiksi kovia emergenssejä eli solukkokarvoja, kuten ruusuilla (Rosa), tai muuntuneita lehtiä tai lehden osia. Riippuen siitä, missä kasvinosassa piikkejä esiintyy, voidaan niitä kutsua myös nimellä oka, ora tai ota. Tämä näkyy myös monien kasvilajien nimissä, kuten esimerkiksi ota-apila (Trifolium squarrosum), oratuomi (Prunus spinosa), okakataja (Juniperus oxycedrus).

Ruostehappomarjan (Berberis vulgaris) vartta, jossa useita piikkejä

Echinopsis tubiflora -pallokaktuslajin areoleja, joista kustakin lähtee säteittäisesti useita piikkejä

Useilla kaktuksilla (Cactaceae) piikit ovat piikkimäisiksi muuntuneita lehtilapoja^[1], ja piikikkäillä, kaktuksia muistuttavilla tyräkeillä (Euphorbia) piikit ovat piikkimäisiksi muuntuneita lehtien korvakkeita^[2]. Myös akaasioiden (Acacia) piikit ovat piikkimäisiksi muuntuneita lehtien korvakkeita^[3]. Kuivassa ilmastossa, kuten aavikoilla, kaktuksien ja tyräkkien piikit pienentävät myös veden haihtumista kasvista ja toimivat kosteuden tiivistymispintoina^[4].