Piitimenjoki
From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Piitimenjoki (ruots. Pite älv, Piteälven, sje Bihtámädno) on Ruotsissa Norrbottenin läänissä virtaava 410 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Piitimenjoen vesistössä sen pääuomaan. Joen valuma-alueen pinta-ala on 11 285 neliökilometriä ja se laskee Pohjanlahden perämereen Piitimessä.[1][2][4][6][7]

Se saa alkunsa Sulitelman jäätiköltä Norjan rajan lähettyviltä. Se virtaa yhteensä kuuden kunnan alueelta, jotka ovat sen yläjuoksulta lukien Jokimukka, Arjeplog, Arvidsjaur, Boden, Älvsbyn, sekä Piitime.[8]
Piitimenjoki on usein jaoteltu kolmeen osaan. Tunturiosuus kattaa joen alkulähteen Norjan rajalta päättyen Tijeggelvasiin. Siitä alkava joen metsäinen osuus etenee aina Storforsenin koskille asti ja lopulta joen rannikko-osuus päätyy lopulta Perämereen. Joen yläjuoksuosuus sijaitsee Laponian maailmanperintöerämaa-alueella. Joen yläosa muodostuu yhteensä viidentoista tunturijärven ketjusta, joista suurimpia ovat Bieskehávrre, Tjieggelvas sekä Vuolvojávrre. Järvet ovat kirkkaita ja syviä ja niitä ympyröivät jyrkät tunturirinteet. Metsäosuuden lopussa oleva Storforsen on Pohjoismaiden suurin valjastamaton koski. Joen varrella on myös useita luonnonsuojelualueita, joista suurin on Tjieggelvanin tunturiaarniometsä, kun taas Storforsenin alueella käy eniten matkailijoita.[8]
Piitimenjoki oli aikoinaan tärkeä tukinuittoväylä. Uitot loppuivat vuonna 1982.[8]
Remove ads
Vesivoima

Joki on yksi neljästä Ruotsin lähes valjastamattomista ja lainsäädännöllä suojelluista kansallisjoista ja siinä on siten useita vapaita koskia. Sen ainoa voimalaitos on rakennettu vuonna 1912 Sikforsin koskeen (teho on 40 megawattia ja vuosituotanto 185 gigawattituntia [9]) ja voimalaitosrakentamisen yhteydessä jokeen on rakennettu kolme patoa Malmesjauriin, Bieskehávrreen ja Rappeniin.[8][10]
Remove ads
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads
