Pikkupalatsi

Pikkupalatsi on vuonna 1898 valmistunut uusrenessanssirakennus, joka sijaitsee Tampereella Finlaysonin kaupunginosassa Hämeenpuiston ja Puuvillatehtaankadun kulmauksessa. Palatsin piirustukset on laatinut arkkitehti Fredrik Thesleff.^[3][4][5] Rakennuksessa on kolme kerrosta, joista ylin on asuinkerros, keskimmäinen juhlakerros ja alin kellarikerros.^[6] Sisätiloissa on säilynyt alkuperäistä kiinteää sisustusta, jonka on suunnitellut Iris-kalustetehtaan perustaja, taiteilija Louis Sparre. Talon koristeelliset seinä- ja kattopaneloinnit sekä oviverhoilut ovat rakennushistoriallisesti arvokkaita, ja ne on suojeltu asemakaavalla.^[5][7]

Pikkupalatsi
Osoite	Hämeenpuisto 7 Puuvillatehtaankatu 8
Sijainti	Finlayson, Tampere
Koordinaatit	61°30′06.3″N, 23°45′05.5″E
Rakennustyyppi	asuinrakennus kokoontumisrakennus
Valmistumisvuosi	1898
Suunnittelija	Fredrik Thesleff
Rakennuttaja	Christian Bruun
Omistaja	Pikkupalatsi Oy [1]
Kerrosluku	3
Kerrosala	1 200 m² [2]
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OKNimi-testi OK

Historia

Pikkupalatsin on rakennuttanut kodikseen Finlaysonin tehtaan ensimmäinen isännöitsijä Christian Bruun. Hänen asuinvuosiensa jälkeen palatsi jaettiin kahdeksi erilliseksi asunnoksi, jotka olivat Finlaysonin isännöitsijöiden ja tehtaanjohtajien käytössä aina 1980-luvulle saakka. Silloin rakennus muutettiin toimisto- ja liiketiloiksi.^[5][8]

Vuonna 2001 Pikkupalatsi siirtyi uuteen omistukseen, kun hämeenkyröläinen teollisuusneuvos Seppo Parhankangas ja hänen puolisonsa Leila Parhankangas ostivat kiinteistön Renor Oy:ltä. Seppo Parhankankaan ajatuksena oli remontoida rakennus asuinkäyttöön sopivaksi, mutta hän kuoli vaikeaan sairauteen pian kaupanteon jälkeen. Leila Parhankangas päätti toteuttaa miehensä suunnitelman ja saneerata talon.^{[5][7][9][10]} Kun korjaustyöt valmistuivat vuonna 2006, palatsin tiloja alettiin vuokrata juhla-, kokous-, konsertti- ja saunatilaisuuksiin. Taloon järjestettiin myös tutustumiskäyntejä.^[5][6] Rakennuksen ylimmässä kerroksessa sijaitsi Leila Parhankankaan yksityisasunto.^[1]

Leila Parhankangas kuoli toukokuussa 2014.^[9] Pikkupalatsi oli sen jälkeen jonkin aikaa Parhankankaan tyttären Päivi Korkeen ja tämän veljen Simo Parhankankaan yhteisomistuksessa, mutta myöhemmin Korkeesta tuli talon ainoa omistaja. Nykyään palatsia ylläpitää hänen yrityksensä Pikkupalatsi Oy.^[3] Rakennus tuli kesällä 2024 myyntiin 4,4 miljoonan euron hintaan.^[11]

Rakennuksen julkisivu remontoitiin vuosina 2019–2020. Samalla entisöitiin ikkunat ja korjattiin pihan sadevesijärjestelmä.^[12][13]

Pikkupalatsi Puuvillatehtaankadulta nähtynä.

Saneeraus 2002–2006

Pikkupalatsi kunnostettiin perusteellisesti vuosina 2002–2006. Korjaushankkeen suunnittelusta vastasivat arkkitehdit Seija Hirvikallio ja Lasse Kosunen, jotka olivat osallistuneet myös Tampereen Raatihuoneen peruskorjaukseen.^[6][14] Restauroinnissa Pikkupalatsin julkisivu sekä asuin- ja juhlakerrokset saatettiin alkuperäiseen asuunsa. Myös kellarikerroksessa sijaitseva biljardisali entisöitiin. Kellarin vanhoihin varastotiloihin rakennettiin puolestaan nykyaikainen sauna- ja uima-allasosasto, joka sai koristuksekseen Suomen suurimman lasimosaiikkityön (taiteilija Tuula Lehtisen 25 neliön kokoinen Leilan puutarha, 2006). Lisäksi taloon sijoitettiin invahissi sekä uusia WC- ja peseytymistiloja.^{[6][7][10][15][16]}

Palatsin entisöinti maksoi 4 miljoonaa euroa.^[17] Restaurointityö oli laajasti esillä julkisuudessa, ja Leila Parhankankaan vaivannäkö huomioitiin myöhemmin lukuisin kunnianosoituksin: Vuonna 2005 Tampereen kulttuuriyhdistys luovutti Parhankankaalle vuotuisen tunnustuspalkintonsa, Kulttuurikukkasen. Seuraavana vuonna hänelle myönnettiin Tampereen rakennustietopalkinto. Hämeen Heimoliitto palkitsi Parhankankaan Häme-teko 2007 -kunniakirjalla, ja vuonna 2010 hän sai vielä Tampereen kaupungin I luokan kultaisen ansiomitalin.^[6][9][18]