Pithos

Pithos (m.kreik. πίθος)^[1] on esihistoriallinen ja antiikin aikainen suurikokoinen keraaminen säilytysastia. Se tunnetaan vaasien muotona erityisesti minolaisesta ja kreikkalaisesta keramiikasta.^[2][3]

Tämä artikkeli käsittelee keramiikkaa. Pithos oli myös yksi Attikan demoksista.

Kreetan Knossoksesta löydetty nelikorvainen pithos minolaiselta kaudelta, n. 1500 eaa.

Historia ja käyttö

Pithoksia käytettiin antiikin aikana koko Välimeren alueella, mutta erityisesti Egeanmeren ympäristössä, josta niitä on löydetty aina pronssikaudelta saakka eri puolilta minolaisen kulttuurin vaikutusaluetta. Niitä on löydetty erityisesti minolaisista palatsikeskuksista,^[2] kuten Knossoksesta ja Máliasta. Suurikokoisten pithosten valmistus poltetusta savesta vaati valajalta erityistä taitoa.

Pithoksissa säilytettiin sekä kuivia että nestemäisiä elintarvikkeita kuten oliiviöljyä, viiniä, hunajaa, suolaa ja viljaa. Ruukut sijoitettiin varastohuoneissa yleensä puoliksi maaperään.^[2] Pithoksia käytettiin minolaisessa kulttuurissa myös hautauksiin 2000-luvun eaa. lopulta lähtien.^[4] Pithos-muoto säilyi antiikin kreikkalaisille. Roomassa pithosta vastasi dolium.^[2]

Vaasityypin nimi on alkuperältään esikreikkalainen, toisin sanoen kreikkalaiset olivat saaneet sen jostakin varhaisemmasta kielestä ja kulttuurista.^[5]

Muoto

Pithos on muodoltaan suurikokoinen, paksuseinäinen ja pyöreä- tai ovaalinmuotoinen säilytysastia, jonka yläosassa on useimmiten korvat köydellä tapahtuvaa kuljetusta varten. Pinta voi olla tasainen, maalattu tai koristeltu reliefeillä.^[2]

• 
  Pithoksen muoto ulkoa ja sisältä.
• 
  Minolaisia pithoksia Knossoksessa, n. 2000–1450 eaa.
• 
  Pithoksia varasto­huoneen raunioissa Akrotírissa, n. 2000–1600 eaa.
• 
  Pithoksia Máliassa, n. 1900–1450 eaa.
• 
  Myöhäiskykladinen pithos Fylakopísta, 1700–1400 eaa.
• 
  Pithos, n. 625–600 eaa.