Polytiofeeni

Polytiofeeni eli PT on aromaattinen ja heterosyklinen polymeeri, jonka monomeeri on tiofeeni. Sitä käytetään esimerkiksi orgaanisen elektroniikan komponenttien valmistamiseen.

Polytiofeenin rakenne

Ominaisuudet

Polytiofeeni on amorfinen polymeeri eli sen kiteisyysaste on alhainen. Yhdiste on liukenematonta useisiin liuottimiin. Polytiofeeni on itsessään sähköneriste, mutta douppaamalla saadaan sähkönjohtavuutta kasvatettua arvoon 0,5^-5–150 S/cm. Usein käytettyjä douppausaineita ovat esimerkiksi jodi, rauta(III)kloridi, fluoriboorihappo ja kupariperkloraatti. Polymeeri on lisäksi elektrokromista ja termokromista. Polytiofeenin tiheys on 1,4–1,6 g/cm³.^[1][2][3]

Valmistus ja käyttö

Polytiofeenia valmistetaan hapettamalla pyrrolia. Hapettimena voidaan käyttää muun muassa ammoniumpersulfaattia tai rauta(III)kloridia. Teollisesti käytetyin menetelmä on kuitenkin tiofeenin sähkökemiallinen hapetus. Polymeroitumisen käynnistää radikaalikationin muodostuminen. Lähtöaineena voidaan käyttää myös bi- tai tertiofeenia.^[2][3][4][5]

Polytiofeenia voidaan valmistaa myös 2,5-dibromitiofeenin ja Grignard-reagenssien reaktiolla, jota katalysoi nikkeli.^[3]

Polytiofeenista valmistetaan muun muassa kalvoja. Käyttökohteita ovat esimerkiksi superkondensaattorien, elektrodien, sensorien, aurinkokennojen ja antistaattisten pinnoitteiden valmistus.^[2][3][6]