Puijon hiihtokilpailut

From Wikipedia, the free encyclopedia

Remove ads

Puijon talvikisat tai Puijon hiihtokilpailut oli Kuopiossa järjestetty hiihtolajien kilpailutapahtuma.

Historia

Alkuvuodet

Puijon Talvikisat katsotaan alkaneen vuonna 1916, tuolloin pidettiin ensimmäinen 50 km:n Puijon hiihto.[1] Tämä 50 km:n hiihto oli myös ensimmäinen väliaikalähdöllä hiihdetty hiihtokilpailu Suomessa. Tätä ennenkin oli Kuopiossa järjestetty talviurheilukisoja, v. 1887 pidettyjä kisoja voidaan pitää ensimmäisenä maastohiihtokisana, tätä aiemmin oli hiihdetty vain tasamaalla. Vuonna 1887 hiihdettiin 18 virstaa, n. 19 km. Ja on myös tiedossa, että v. 1864 Kuopiossa pidettiin koululaisille hiihtokilpailut. Kuopion Hiihtoseura perustettiin alustavasti vuonna 1893 ja lopullisesti 1894. Kuopiossa kokeiltiin mäenlaskua ilman hyppyriä 1879, voiko tätä pitää jopa laskettelun ensimmäisenä tapahtumana Suomessa? Mäkihyppykisat pidettiin Kuopiossa 4.4.1886, aivan Helsingin mäkihyppykisan 9.3.1886 jälkeen.

Ensimmäiselle Puijon 50 km:n hiihdolle asetettiin vaatimukseksi, että reitin on oltava vaikea, muttei mahdoton ja tasamaata tulee välttää. Reitti kulki Saarijärvellä, Puijolla ja Niuvanniemellä ollen pituudeltaan 17 km, joka kierrettiin kolmeen kertaan. Jo seuraavana vuonna Puijolla pidettiin Suomen mestaruuskilpailut. Vuonna 1918 ei pidetty kisoja. Seuraavan kerran kisat jäi pitämättä 1924 ja 1926, vuonna 1925 oli Kuopiossa 60 km:n Suomen mestaruuskisa. 1927 oli yhdistetyn SM-kilpailut ja 1928 pidettiin Puolustusvoimien mestaruuskilpailut. Puijon kisoja on kutsuttu sekä Puijon talvikisoiksi että Puijon hiihtokilpailuiksi, kirja pitää vuotta 1929 varsinaisena Puijon kisojen alkuvuonna.[1]

1920- ja 1930-luvut

Puijon hiihtokilpailut jäivät 1920-luvulla Lahden Salpausselän kisojen taakse, osittain siksi että Lahti on lähempänä Helsinkiä. Puijo kehittyi kuitenkin Suomen hiihdon kakkospaikkana ja 1930-luvulla kisoihin tulivat mukaan myös ulkomaalaiset, ensin 1931 Ruotsista ja Norjasta. Tuloslistoissa alkaa esiintyä myös olympiakisoissa käyneitä ja tulevia olympiaurheilijoita, maailmanmestaruuskisailijoita unohtamatta.

Puijolla v. 1934 pidettiin ensimmäiset pujottelukilpailut Suomessa, kisan voitti saksalainen. Seuraavana vuonna Puijon hiihdon (50 km) voitti ruotsalainen, ensimmäisenä ulkomaalaisena. Tuona vuonna katseljoita kerrotaan olleen 4000. Vuonna 1936 lajina oli myös syöksylasku. Kisojen arvostus nousi selvästi 30-luvun loppupuolella, joka näkyi myös katsojamäärissä, 1939 mäkikilpailua katsoi 7000 katsojaa.[1] Kisojen tuloksia 1916 - 1939 on taulukossa alempana.

1940-luku

Puijon hiihtokilpailuja pidettiin myös sodan varjossa, että vain v. 1940 jäivät kisat pitämättä. Toki sodan aikaiset kisat olivat rajattuja ja vielä 1945 valvontakomissio kielsi lentoliikenteen Ruotsista ja näin kilpailijat sieltä jäivät tulematta. Vuonna 1946 saatiin myytyä 12000 pääsylippua Puijon kisoihin. Uusi suurmäki vihittiin käyttöön v. 1949 ja 25000 varattua lippua eivät riittäneet, kun innokkaita katsojia oli enemmän. Suurmäessä hypättiin Suomen ennätykseksi 86 m.[1]

1950-luku

Kisojen päällekkäisyydet haittasivat Puijon hiihtokisojen osanottajia 50-luvun alussa ja tuloksissa on useita yllätyksiä verrattuna ennakko-odotuksiin. Radiohaastattelut tulivat mukaan 50-luvulla. Tasavallan presidentti seurasi kisoja vuonna 1957 (sekä 1967, 1975 ja 1978). Vuonna 1958 tulivat mukaan neuvostoliittolaiset kilpailijat ja vuonna 1959 pääsylippuja myytiin yli 40000.[1]

1960-luku

60-luku alkoi katsoja-ennätyksellä, melkein 50000 katsojaa. 1962 Puijolla kokeiltiin mäkihypyssä kolmen kierroksen kilpailua, joista kaksi parasta laskettiin mukaan. 1965 ja 1967 15 km:n voittaja tuli Italiasta. Vuonna 1969 suomalainen voitti vain mäkikisan, muiden lajien voittajat tulivat Neuvostoliitosta ja 30 km hiihdettiin yhteislähtönä.[1]

1970-luku

Kansainvälisyys tuli myös nuorten sarjoihin, kun tyttöjen sarjassa hiihti kanadalaisia. Latukone tuli latujen tekemiseen 70-luvun alussa, ollen suuri helpotus, ensin vedettävä ja sitten itsenäinen latukone. Kilpailukalenteri alkoi tiukkenemaan ja Puijolla hiihdettiin viisikymppinen viimeisen kerran 1976, 50 km:n hiihtoa voidaan pitää yksinään ’Puijon hiihtona’. Mäenlaskun pituuden ennätykseksi tuli metriä vaille sata metriä 1977.[1]

1980-luku

Kilpailujen järjestäjäksi tuli neljän seuran ryhmä. Katsojien kiinnostus alkoi vähenemään, toki vuonna 1982 iltamäkikisaa oli seuraamassa 15000 katsojaa ilman pääsymaksua, kun samalla ohjelmassa oli Kuopion kaupungin 200-vuotisjuhlan ilotulitus. Puijon kisojen osanottajamaiksi saatiin 24 maata (Suomi + 23 muuta maata). 1986 oli Puijon hiihtokisojen 70-vuotisjuhlavuosi, mutta suomalaiset huiput eivät kiinnostuneet kisoista, vapaalipuista huolimatta vain noin tuhat katsojaa oli katsomassa 15 km:n hiihtoa ja mäenlaskua kolme tuhatta.[1]

Remove ads

Järjestäjät

Puijon hiihtokilpailujen järjestäjät vuosilta 1916 – 1989 ovat ao. taulukossa.[2]

Lisätietoja Vuodet, Seura tai organisaatio ...
Remove ads

Kansainvälisyyttä

Kansainvälisyys on kasvanut Puijon hiihtokilpailussa alkaen v. 1931, tarkemmin ao. taulukossa.[3]

Lisätietoja Vuosi, Maa ...

Huomioita ja erikoisuuksia

Joitakin huomioita tai erikoisuuksia Puijon kisoista:[1]

  • Ensimmäiset ulkomaalaisvoittajat: 1934 pujottelussa Saksan Haselberg, 50 km:llä Englund Ruotsista 1935, pikamatkalla Norjan Ryen 1936, mäkihypyssä 1944 Wadman Ruotsista, yhdistetyssä Israelsson Ruotsista 1946 ja naisten hiihdossa Gusakova Neuvostoliitosta 1958.
  • Saksalainen Franz Haselberg voitti Puijon pujottelun 1934, hän oli kuitenkin Saksan mestari ja maansa edustaja mäkihypyssä.
  • Mannerheim-ristin ritari vuodelta 1942 Olavi Alakulppi oli Puijon 17 km:llä 1935 toinen 21-vuotiaana.
  • Pitkästen veljekset Nilsiän Sänkimäeltä olivat menestykäs veljessarja; Pauli viiden-kertainen Puijon voittaja, myös Lauri oli usein kolmen parhaan joukossa 30-luvulla ja Aaro oli neljäs 1941.
  • Tuleva melonnan olympiavoittaja Sylvi Saimo oli Puijon SM-kisoissa 1941 5 km:llä kymmenes.
  • Euroopan mestari maratonilla 1946 Mikko Hietanen oli Puijon 17 km:llä viides 1942.
  • Elis Ask kilpaili nuorten mäenlaskussa 15-vuotiaana 1942 ollen kolmas, myöhemmin hän voitti nyrkkeilyssä Euroopan mestaruuden.
  • Kirjailija Marko Tapper on kilpaillut 40-luvulla Puijolla hiihdossa ja yhdistetyssä, jossa oli 14. 1949.
  • Pekka Tiilikainen on selostanut Puijon kisoja ainakin 20 kertaa.
  • Harri Kirvesniemi on nelinkertainen Puijon voittaja ja hänen isänsä kilpaili Harrin syntymävuonna Puijon 15 km:llä ollen 40.
  • Reino Kosonen oli 1969 30 km:llä seitsemäs, hän teki myöhemmin vaikuttavan uran lentopallopelaajana ja -valmentajana.
  • Kari Ylianttila oli 1973 alle 20-vuotiaiden kisassa viides, mutta voitti miesten mäenlaskun.
  • Pujottelun kahdeksas 1980 oli Esko Reckhardt, hän voitti kesällä olympiakultaa finnjollissa.
  • Vanhimpana on voittanut Puijolla Eero Kolehmainen lähes nelikymppisenä 1958 50 km:n hiihdon ja naisissa Marjatta Kajosmaa 1975 37-vuotiaana 10 km.
Remove ads

Tuloksia 1916–1939

Taulukossa on vuosilta 1916 – 1939 kolme parasta. Lähteinä ovat Kansalliskirjaston digitoidut Savon Sanomat ja kirja ’Puijon mäestä maailmalle’[1]. Lähteissä on hieman eroja etunimien kirjoitusasuissa (esim. Juho-Jussi, Ville-Vilho) ja joidenkin kilpailijoiden urheiluseuroissa sekä lajien nimissä. Taulukon tiedot sekä nimien ja seurojen kirjoitusasut ovat Savon Sanomien mukaisia, siellä on myös tuloksissa enemmän lajeja kuin kirjassa. Parissa kohtaa lehden ja kirjan välillä on poikkeavia tuloksia, niistä on maininta taulukossa. Joinakin vuosina ei ole päästy yhteisymmärrykseen yksistä kisoista, joten silloin on pidetty kahdet kilpailut.

Kannattaa huomata alkuajoilta 2 km:n nopeushiihto, naisten ja eri ikäluokkien mukanaolo.

Lisätietoja Matka / laji, Voittaja ...
Remove ads

Lähteet

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads