Puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet

Puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet kertovat lähinnä puiden ja pensaiden kestävyydestä eri alueilla. Vyöhykejako ei kerro esimerkiksi perennojen ja yksivuotisten kasvien kestävyydestä.^[1] Tietoa tarvitaan, jotta voitaisiin valita juuri kyseisellä alueella kestävät kasvit. Kasvit saattavat kuitenkin menestyä pohjoisemmillakin alueilla, jos kasvupaikka on suojaisa.^[1]

Vyöhykkeet ovat joka maassa erilaiset, mutta ne määritellään samantyyppisten ilmastollisten asioiden perusteella. Menestymisvyöhykkeeseen vaikuttavat muun muassa kasvukauden pituus, talven kylmyys ja lämpösumma.^[1]

Vyöhykkeet Suomessa

Pääartikkeli: Puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet Suomessa

Suomessa vyöhykkeitä on kahdeksan, joista ensimmäinen jakautuu a- ja b-alueisiin. Niitä merkitään roomalaisin numeroin.

Vyöhykkeet Ruotsissa

Ruotsissa menestymisvyöhykkeitä on myös kahdeksan. Vyöhyke I on ilmastoltaan leudoin ja vyöhyke VIII ankarin. Ruotsin tunturialueet eivät sisälly mihinkään vyöhykkeeseen, joten ne muodostavat tavallaan yhdeksännen kasvuvyöhykkeen. Ensimmäisen menestymisvyöhykekartan laati Sveriges Pomologiska Förening (SPF, nykyisin Riksförbundet för Svenska Trädgård) vuonna 1910. Tästä kartasta on tullut klassikko, ja sen tietoja on tarkennettu vuosien mittaan. Kartan ovat hyväksyneet yleisesti niin harrastelijat kuin ammattilaisetkin.^lähde?

Suomen ja Ruotsin vyöhykkeet poikkeavat toisistaan numeroinniltaan. Ruotsin vyöhyke V vastaa Suomen vyöhykettä III.^[2]

Katso myös

• Köppenin ilmastoluokitus
• Kasvillisuusvyöhykkeet
• Lämpövyöhykkeet