Puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet Suomessa
From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeitä käytetään hedelmäpuiden ja puuvartisten koristekasvien esiintymisalueiden tai todennäköisten mahdollisten kasvupaikkojen ilmaisijoina. Suomessa vyöhykkeitä on yhteensä kahdeksan. Vyöhykkeet merkitään yleensä roomalaisin numeroin esimerkiksi siemenpusseissa. Menestymisvyöhykkeiden rajoja uudistettiin 1980-luvulla, jolloin otettiin muun muassa suurten vesistöjen vaikutus paremmin huomioon. Tietyt alueet vyöhykkeillä IV, V, VI ja VII sisältävät kahden vyöhykkeen olosuhteita. Tällöin lämpimät mäenrinteet ja vesistöjen rannat kuuluvat suotuisampaan vyöhykkeeseen ja alavat suoseudut ankarampaan vyöhykkeeseen.
IA Suotuisan suven alue
IB Mantereen paras
II Järvien ja peltojen vyöhyke
III Suomen perusmaisemaa
IV Mäkiseutujen ja lakeuksien vyöhyke
V Tasankojen, soiden ja vaarojen vyöhyke
VI Vedenjakajamailta Lapin porteille
VII Etelä- ja Keski-Lappi
VIII Tunturien paljakat
Kunnat, jotka sisältävät kahden vyöhykkeen olosuhteita, on merkitty raidoituksella. Niiden alueella lämpimät mäenrinteet ja lauhkeat vesistöjen rannat kuuluvat suotuisampaan vyöhykkeeseen, alavat suoseudut ankarampaan vyöhykkeeseen.
Myös Ruotsissa on käytössä jako kahdeksaan menestymisvyöhykkeeseen. Ruotsin ja Suomen menestymisvyöhykkeiden numeroinnit eivät vastaa toisiaan, sillä esimerkiksi Suomen menestymisvyöhyke III vastaa Ruotsin menestymisvyöhykettä V.[2]
Remove ads
Vyöhykkeet
I-vyöhyke
Suomen ensimmäinen menestymisvyöhyke käsittää Ahvenanmaan sekä Manner-Suomen lounaisimmat osat suunnilleen Rauman seudulta pääkaupunkiseudulle. Vyöhyke jakautuu kahtia vyöhykkeiksi Ia ja Ib. Vyöhyke Ia käsittää Ahvenanmaan, Saaristomeren ja joitakin aivan lounaisimpia osia mantereesta.
II-vyöhyke
Suomen toinen menestymisvyöhyke kulkee Manner-Suomen eteläosissa nauhana ensimmäisen vyöhykkeen koillispuolella Porin seudulta Etelä-Karjalaan. Alue ulottuu pohjoisemmaksi erityisesti suurten järvien Saimaan ja Päijänteen seuduilla.
III-vyöhyke
Suomen kolmas menestymisvyöhyke käsittää Vaasan seudun, Pirkanmaata sekä keskisen ja itäisen Sisä-Suomen eteläosat.
IV-vyöhyke
Suomen neljäs menestymisvyöhyke käsittää Pietarsaaren ja Kokkolan seutujen, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pohjois-Savon alueita. Alueita Pohjois-Karjalassa voidaan lukea joko IV- tai V-vyöhykkeeseen.
V-vyöhyke
Suomen viides menestymisvyöhyke käsittää Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan alueita. Tiettyjä alueita erityisesti Kainuussa ja Suomenselällä voidaan lukea joko V- tai VI-vyöhykkeeseen.
VI-vyöhyke
Suomen kuudes menestymisvyöhyke käsittää Meri-Lapin ja Kainuun alueita. Tiettyjä alueita Kainuussa ja Peräpohjolassa voidaan lukea joko VI- tai VII-vyöhykkeeseen.
VII-vyöhyke
Suomen seitsemäs menestymisvyöhyke käsittää pääasiassa Peräpohjolan alueita.
VIII-vyöhyke
Suomen kahdeksanteen menestymisvyöhykkeeseen kuuluu pohjoisinta Lappia.
Remove ads
Kuntien kuuluminen kasvuvyöhykkeisiin
Vuoden 2004 jälkeisiä kuntaliitoksia ei ole huomioitu, jotta tiedot olisivat riittävän tarkkoja.[3]
Remove ads
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads