Pyhtää

kunta Kymenlaakson maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia

Pyhtäämap
Remove ads

Pyhtää (ruots. Pyttis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Suomenlahden rannikolla Kymenlaakson maakunnassa. Kunnan asukasluku on 5 031.[3] Pyhtää on Suomen itäisin kaksikielinen kunta[9] ja myös Kymenlaakson ainoa kaksikielinen kunta[10], mistä syystä se kuuluu Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomiopiiriin. Seutukuntajaossa se kuuluu Kotka–Haminan seutukuntaan ja on sen läntisin kunta. Pyhtään naapurikunnat ovat Loviisa, Kotka ja Kouvola. Entinen naapurikunta on Loviisaan vuonna 2010 liitetty Ruotsinpyhtää.

Pikafaktoja Pyhtää Pyttis ...
Remove ads

Maantiede

Pyhtään pinta-ala 780,96 km², josta 11,77 km² on sisävesistöjä. Kallioperältään se kuuluu Kaakkois-Suomen rapakivialueeseen. Kunta sijaitsee mantereen puolelta kokonaan Kymijoen suuhaarojen välissä, ja Pyhtäänhaara virtaa kokonaan kunnan alueella. Kunnan eteläosissa on viljelysmaisemaa Siltakylänjoen varrella, Heinlahdessa, Purolassa ja Pyhtäänhaaran varrella, sekä pohjoisessa Hirvikosken kylässä. Pienen Siltakylänjoen vesistöalue jää Kymijoen suuhaarojen väliin. Pohjoisessa on laajoja suoalueita, jotka kuuluvat Valkmusan kansallispuistoon. Eteläisen Kymenlaakson suurimman järven Tammijärven itäosa kuuluu Pyhtääseen. Muuten järviä on vähän, niihin kuuluvat Länsikylänjärvi, Huutjärvi ja Kärsäjärvi.

Suomenlahden saariston merkittävimmät saaret Pyhtäällä ovat vain kapeiden salmien mantereesta erottama Munapirtti ja ulompana merellä sijaitseva Kaunissaari. Ulkosaaristo kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon. Merialueita kuntaan kuuluu 446 km².

Remove ads

Historia

Ruotsinkieliset tulivat Pyhtään alueelle 1200-luvulla osana ruotsalaisten Suomen rannikon kolonisaatiota. Pyhtää mainitaan itsenäisenä seurakuntana vuonna 1380, mitä ennen se on ollut luultavasti Pernajan kappeliseurakunta. Pyhtäästä on erotettu itsenäisiksi Kymi, Elimäki ja Ruotsinpyhtää.[11]

Thumb
Kirkko kuvitettuna teoksessa Finland framstäldt i teckningar

Turun rauhassa vuonna 1743 osa Kaakkois-Suomea liitettiin Venäjään, jolloin raja tuli kulkemaan Kymijokea ja sen suiston läntisintä haaraa pitkin. Tällöin raja jakoi siihenastisen Pyhtään pitäjän kahtia. Ruotsin puolelle jääneestä osasta muodostettiin Ruotsinpyhtää, Pyhtään ja sen kirkonkylän jäädessä Venäjän puolelle.

Pyhtääseen liitettiin lakkautetusta Ruotsinpyhtään kunnasta Haaviston ja Vastilan kylien alue vuonna 2010 tehdyssä Loviisan, Ruotsinpyhtään, Pernajan ja Liljendalin kuntaliitoksessa.[12]

Remove ads

Hallinto

Pyhtään kunnanjohtaja on vuodesta 2022 Terhi Lindholm.[13] Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista yhdeksän on kokoomuksen, kuusi SDP:n, neljä keskustan, kolme vihreiden ja perussuomalaisten ja yksi RKP:n ja vasemmistoliiton hallussa kaudella 2025–2029.[8]

Talous

Vuonna 2016 suurimmat yhteisöveron maksajat olivat Intermarketing, lääkärikeskus ATA-Diagnostiikka ja toimitiloja vuokraava Tuusulan Yrityskeskus.[14] Suurin työnantaja on paperin jatkojalostusta tekevä Pyroll, alkujaan Pyhtään Paperi Oy.

Väestö

Pyhtää on kaksikielinen, 88,4 prosenttia asukkaista puhuu suomea äidinkielenään ja 7,8 prosenttia ruotsia.[15] Ruotsinkielisten osuus on suurin kunnan länsi- ja lounaisosissa, kun taas itä- ja pohjoisosat ovat voittopuolisesti suomenkielisiä. Suurimmat väestökeskittymät ovat idässä Kotkan suunnassa sijaitseva Siltakylän, Huutjärven ja Heinlahden alue sekä lännessä sijaitseva Pyhtään kirkonkylän alue. Väestötiheys on 16,6 asukasta/km².

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Pyhtään väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
 
5 218
1985
 
5 372
1990
 
5 482
1995
 
5 428
2000
 
5 253
2005
 
5 138
2010
 
5 355
2015
 
5 321
2020
 
5 162
Lähde: Tilastokeskus.[16]
Remove ads

Seurakunnat

Pyhtään ainoa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta vuoden 2018 aluejaon mukaan on Pyhtään seurakunta (ruots. Pyttis församling).[17]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Pyhtäällä toimii Hirvikosken helluntaiseurakunta.[18]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pyhtään alueella toimii Kaakkois-Suomen ortodoksinen seurakunta.[19]

Katolisen kirkon Helsingin hiippakunnassa Pyhtää kuuluu Pyhän Ursulan seurakunnan alueeseen, mutta kirkkoa kunnassa ei ole.

Remove ads

Liikenne

Pyhtään tärkein tieväylä on Valtatie 7 eli Eurooppatie 18, joka Pyhtään osalta valmistui moottoritieksi vuonna 2014. Ennen sen valmistumista tärkein tie oli vanha valtatie 7 eli nykyinen seututie 170, joka kulkee kunnan läpi etelässä lähellä rannikkoa. Seututie 170 noudattelee vanhan Kuninkaantien suuntaa ja myös kunnan tärkeimmät taajamat ovat kehittyneet tämän tien varrelle. Stockforsin sähkörautatie liikennöi Pyhtäällä vuosina 1905–1971.

Remove ads

Koulutus

Pyhtäällä on neljä peruskoulua, jotka antavat opetusta vuosiluokille 1–6. Alakouluista kolme on suomenkielisiä eli Huutjärven koulu, Suur-Ahvenkosken koulu ja Hirvikosken koulu. Purolassa sijaitseva Pyttis svenska skola on ruotsinkielinen. Huutjärven koulussa on esikoulun ja alakoulun lisäksi Pyhtään ainoa yläkoulu. Pyttis svenska skolan oppilaat siirtyvät seitsemännelle vuosiluokalle Loviisaan tai Kotkaan. Huutjärven uusi koulurakennus valmistui vuonna 2007 ja sitä käy nykyään noin 470 oppilasta. Koulun ensimmäisenä vuotena koulussa oli yli 520 oppilasta. Toisen asteen koulutusta ei ole. Lähimmät lukiot ovat Loviisassa ja Kotkassa.

Lopetettuja kouluja ovat Heinlahden koulu, Purolan koulu, Kankaan koulu ja Munapirtin ruotsinkielinen kansakoulu.

Remove ads

Nähtävyydet

Thumb
Siltakylän silta Siltakylänjoen yli
  • Pyhtään Pyhän Henrikin kirkko on keskiaikainen harmaakivikirkko.
  • Pyhtäällä sijaitsee kahden kansallispuiston alueita. Valkmusan kansallispuisto kunnan pohjoisosissa on suurimmaksi osaksi Pyhtäällä ja ulkosaaristo kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon.
  • Kaunissaari.[20]
  • Tapahtuma- ja elämyskeskus Aeronautica Arena tarjoaa m.m. tuulitunnelilentoa, sisäsurffausta ja melontaa Kymijoella.
  • Strukan kanava ja käsikäyttöiset sulut. Kanavasta on mahdollista kulkea veneellä Pyhtään kirkonkylästä Suomenlahdelle. Strukan sulut rakennettiin yli sata vuotta sitten munkkien lohiapajille – nyt siellä on Suomen ainoa käsikäyttöinen sulkuportti merelle.
  • Stockforsin historiallinen tehdasalue on saanut alkunsa vuonna 1902, kun Ole Nerdrum ja Olaf Bulow perustivat alueelle sillä hetkellä Suomen suurimman puuhiomon. Kulttuurihistoriallisesti arvokas miljöö toimii nyt monipuolisen yritys- ja tapahtumatoiminnan näyttämönä. Alueella sijaitsee pakkausmuseo, lintuhoitola ja karting-rata. Kaarihallissa on järjestetty myös tanssitapahtumia.
  • Pyhtään Kulttuuritalo on vuonna 2021 entiseen kunnanvirastoon perustettu kulttuuri- ja tapahtumakeskus[21], joka on noussut tunnetuksi erityisesti kesäkeikoistaan. Kulttuuritalon sisäpihalla järjestetään Suomen eturivin artistien ulkoilmakonsertteja. Kulttuuritalon tiloissa toimii kahvila Café Kuppis, taidegalleria sekä luovan työn residenssi, ja kulttuuritalo tarjoaa myös työtiloja taide-, kulttuuri- ja yhteisötoimijoille.[22][23] Pyhtään Kulttuuritalo palkittiin Matkamessuilla 2025 Matkailutoimittajien Killan toimesta vuoden 2024 kotimaan matkakohteena.[24][25][26]

Kylät ja taajamat

Ahvenkoski (Abborrfors), Alakylä (Nerbyn), Haavisto, Harjunkylä, Heinlahti (Heinlax), Hinkapyöli (Hinkaböle), Hirvikoski (Österhirvikoski), Huutjärvi, Itäkirkonkylä (Österkyrkoby), Itämyllykylä (Österkvarnby), Jonakorpi (Bjånakärret), Kangas, Kaunissaari (Fagerö), Kiviniemi (Stensnäs/Lillkuppis), Loosari/Loosaari (Klåsarö), Länsikirkonkylä (Västerkyrkoby), Länsikylä (Västerby/Västerkuppis), Länsimyllykylä (Västerkvarnby), Malmi (Malm), Metsäkylä (Skogsbyn), Munapirtti (Mogenpört), Mutankylä (Mudasbyn), Pirtnuora (Pörtnor), Purola (Svartbäck), Roones (Rånäs), Siltakylä (Broby/Storkuppis), Struka (Stråka), Tuuski (Tuskas), Ulkokylä (Utby), Vastila, Ylikylä (Uppbyn).

Taajamat

Vuoden 2018 lopussa Pyhtäällä oli 5 187 asukasta, joista 3 781 asui taajamissa, 1 329 haja-asutusalueilla ja 77:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pyhtään taajama-aste on 74,0 %.[27] Pyhtään taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[28]

Lisätietoja #, Taajama ...

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Remove ads

Kulttuuri

Murre

Pyhtään alue on historiallisesti ruotsinkielistä ja nykyisin kaksikielistä aluetta. Suomen kielessä Pyhtään puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Pyhtään murre kuuluu kaakkoishämäläiseen Iitin ryhmään.[29] Pyhtään ruotsinkielinen murre luetaan uudenmaanruotsin ryhmän itä-uusimaalaisiin murteisiin.[30]

Ruokakulttuuri

Pyhtään pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lohikeitto, suolasilakat ja klimppisoppa.[31]

Remove ads

Virkistys

Retkeily

Pyhtään alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Merkittävin kohde on Valkmusan kansallispuisto. Muita Pyhtään alueen kohteita ovat muun muassa Moronreikä sekä Kaunissaari.[32]

Urheilu

Pyhtään vanhin urheiluseura on monilajiseura Pyhtään Yritys, joka on perustettu vuonna 1909. Pyhtään Yritys, Hirvikosken Vilpas, Heinlahden Kipinä ja Purolan Kiri perustivat vuonna 1948 keskusseuraksi Pyhtään Kisan.[33] Pyhtään keskeisiä urheilupaikkoja ovat Kirkonkylän urheilukenttä ja Siltakylän urheilukenttä sekä sisälajeissa Huutjärven koulun liikuntasali.[34]

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla

Kirjallisuutta

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads