Quem pastores laudavere

Quem pastores laudavere (Yöhön synkkään päivä koittaa) on vanha, 1400-luvulta peräisin oleva latinankielinen joululaulu.^[1] Siitä on säilynyt käsikirjoitus vuodelta 1410 Hohenfurthissa, Saksassa sijaitsevassa luostarissa. Alkuaan laulussa oli kolme säkeistöä, joista ensimmäinen kuvasi Betlehemin kedon paimenia, toinen tietäjiä, jotka tulivat kunnioittamaan Jeesus-lasta ja kolmas säkeistö oli ns. doxologia, Kolmiyhteisen Jumalan ylistys. Myöhemmin lauluun on lisätty Jeesuksen äitiin, Mariaan liittyvä säkeistö, se on laulun 3. säkeistö.^[2]

Quam pastores laudavere -hymni nuotitettuna

”Quem pastores” on ollut keskiajan lopun tunnetuimpia joululauluja, jopa niin, että teinien joulun aikaan laulamia joululauluja on kutsuttu yhteisnimellä ”quempas” virren alkusanan mukaan (QUEM PAStores). Laulu ei kuitenkaan ollut Suomessa julkaistussa Piae Cantiones -kokoelmassa, mutta Quempaksen kanssa vuorotellen laulettava ”Nunc angelorum gloria” oli 1625 Piae Cantiones -kokoelmassa.^[3][2]

Quempas-perinne elää edelleen voimakkaana Saksassa, jossa kaupunkien ja kylien kirkkoihin kuorot kokoontuvat laulamaan Quempas-laulua muiden joululaulujen ohella (quempas singen). ”Der Quempas” koostuu "Quem pastores" -laulusta (Den die Hirten lobeten sehre), sen kanssa laulettavasta "Nunc angelorum gloria" -laulusta ja seurakunnan osuudesta. Solistit tai esilaulajat laulavat "Quem pastores" -laulun säkeistöjen eri säkeet kirkon eri nurkista tai eri puolilta kirkkoa antaakseen vaikutelman enkeleiden laulusta, joka kaikuu avaruudes­sa. Yhden solistisäkeistön jälkeen kuoro laulaa säkeistön "Nunc angelorum gloria" -laulusta (Heut sein die lieben Engelein in hellem Schein), ja sitä seuraa seurakunnan kertosäe, kaksi loppusäettä (Gottes Sohn ist Mensch geborn) virrestä, joka on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjan virsi 20.^[2] Koko Quempas-laulu on Saksan evankelisen kirkkojen virsikirjassa virsi 29 (Den die Hirten lobeten sehre)^[4]. Michael Praetoriuksen sovitus Quempas-laulusta on yhä käytössä Quempas-laulussa.^[1]

Ruotsinkielisen, Britt G. Hallqvistin kääntämän tekstin pohjalta Anna-Mari Kaskinen käänsi laulun suomeksi 1966. Se on Ruotsin kirkon virsikirjan virsi 432 "Yöhön synkkään päivä koittaa" ja se on myös Helsingin katolisen hiippakunnan laulukirjassa Cantemus, laulu 67.