RNA

RNA eli ribonukleiinihappo^[1] on nukleotideistä koostuva polymeeri. Se eroaa DNA:sta sokeriosalta, deoksiriboosin tilalla on riboosi, ja yhden emäksen osalta, tymiinin tilalla on urasiili. Ribonukleiinihapoilla on monia eri tehtäviä soluissa.^[2] RNA-viruksissa geneettisenä materiaalina on yksi- tai kaksijuosteinen RNA, esimerkiksi kaksijuosteiset RNA-virukset.

RNA:n rakenne

RNA:n ja DNA:n erot

RNA-tyypit

Kolme tunnetuinta RNA-tyyppiä ovat lähetti-RNA, siirtäjä-RNA ja ribosomaalinen RNA. Lähetti-RNA (mRNA) kuljettaa DNA:sta kopioidun geenin tiedot tumasta solulimaan, jossa sen perusteella tuotetaan proteiineja ribosomeissa. Siirtäjä-RNA (tRNA) siirtää aminohapot proteiinia valmistavalle ribosomille lähetti-RNA:n perusteella. Ribosomaalista RNA:ta (rRNA) on 80 % kaikesta solun sisältämästä RNA:sta ja se on osa ribosomin rakennetta.

Muita RNA-tyyppejä ovat muun muassa pieni tumassa esiintyvä RNA (engl. small nuclear RNA, snRNA), joka osallistuu RNA-intronien silmukointiin esi-RNA:sta, pieni tumajyväsen RNA (small nucleolar RNA), pieni tuman RNA (snoRNA), mikroRNA (miRNA) ja pieni häiritsevä RNA (siRNA, engl. small interfering RNA), heterogeeninen tuman RNA (hnRNA) ja pieni soluliman RNA (scRNA).^[3][2]

Katso myös

• Proteiinisynteesi
• RNA-polymeraasi
• Ribotsyymi
• Spiegelmanin hirviö