Rajanylityspaikka
paikka, jossa voi ylittää kahden valtion välisen rajan From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Rajanylityspaikka on varsinainen raja-asema tai muu paikka, jossa voidaan ylittää kahden valtakunnan välinen raja.
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |



Remove ads
Suomen rajanylityspaikat
Maaraja
Perussäännön mukaan tulo Suomeen (maahantulo) ja maasta poistuminen on sallittua vahvistettujen rajanylityspaikkojen kautta. Schengenin sopimuksen seurauksena perussäännöstä on kuitenkin poikkeuksia. Mikäli ei kuljeta mukanaan tullattavaa tavaraa[2], Schengenin maiden sisärajan saa ylittää missä tahansa, kunhan matkustusasiakirjat ovat mukana. Siten Suomesta on luvallista mennä Ruotsiin tai Norjaan myös muualta kuin virallisilta rajanylityspaikoilta.[3]
Rajanylityspaikalla tarkoitetaan Suomen lainsäädännössä paikkaa, jonka kautta voi ylittää Schengen-alueen ulkorajan. Rajanylityspaikat määrätään valtioneuvoston asetuksessa. Asetuksen mukaisia rajanylityspaikkoja on Venäjän maarajalla, lentoasemilla, satamissa ja merivartioasemilla.[4] Rajanylityspaikkoja ei ole Ruotsin ja Norjan vastaisilla rajoilla.[5]
Norjaan
Mikäli matkustajan mukana on tullattavaa tavaraa, on Norjaan mennessä tai sieltä tullessa kuljettava tullitoimipaikan kautta.[3][2] Kansainväliset rajanylityspaikat Suomen ja Norjan välillä ovat:[6]
- Karigasniemi
- Kilpisjärvi
- Kivilompolo
- Nuorgam
- Näätämö
- Utsjoki
Ruotsiin
Ruotsin rajan saa ylittää mistä vain myös tullattavan tavaran kanssa, mutta tullaus on tällöin hoidettava erikseen asioimalla tullipaikkaan.[3] Tulliasiat voi hoitaa myös rajaa ylitettäessä rajanylityspaikalla, mikäli siellä on tulliasema. Kansainväliset rajanylityspaikat Suomen ja Ruotsin välillä ovat:[6]
- Aavasaksa
- Kaaresuvanto
- Kolari
- Muonio
- Pello
- Pättikkä
- Ropinsalmi
- Saarikoski
- Tornio
- rajaosio Keinovuopion kylän ja Kolmen valtakunnan rajan välillä
Venäjälle
Suomen ja Venäjän välisellä maarajalla on 9 rajanylityspaikkaa ja 2 tilapäistä rajanylityspaikkaa.[7]
Oheinen taulukko kertoo Venäjän rajan rajanylityspaikat ja niillä suoritettujen henkilöiden rajatarkastusten määrän 2010-luvun vaihteessa.[8]
Sulkeminen
Suomen ja Venäjän väliset rajanylityspaikat suljettiin Suomessa valtioneuvoston päätöksellä 24.11.2023 klo 00.00 alkaen lukuunottamatta Raja-Jooseppia. Kansainvälisen suojelun hakeminen keskitettiin Raja-Joosepin rajanylityspaikalle. Päätös oli voimassa 23.12.2023 asti. Rajanylityspaikkojen alueille ja niiden sivustoille oli rakennettu esteaitaa. Rajojen valvontaa tehostettiin Kaakkois-Suomen rajavartioston valvomalla rajaosuudella jalka- ja ajoneuvopartioinnilla, teknisellä valvonnalla, sekä miehitetyllä ja miehittämättömällä lentotoiminnalla.[15] Päätöstä muuteltiin useasti, jonka jälkeen lopputulos oli että useimmat itärajan rajanylityspaikat olivat suljettuina joulukuun 13. päivään saakka.[16] Sen jälkeen useimpien rajanylityspaikkojen sulkua jatkettiin tammikuuhun[17], mutta Vaalimaan ja Niiralan rajanylityspaikat avautuivat 14.12.2023[18]. Ne suljettiin taas 15.12.2023[19]. Tammikuussa sulkua jatkettiin kuukaudella 11. helmikuuta saakka[20]. Helmikuussa sulkua jatkettiin huhtikuun 14. päivään saakka.[21]. Huhtikuussa hallitus päätti jatkaa sulkua toistaiseksi[22].
Lakkautetut
Tilapäiset rajanylityspaikat Karikangas, Kivipuro, Kokkojärvi, Onkamo, Puitsi, Rajakangas, Ruhovaara, Uukuniemi, Valkeavaara ja Virtaniemi lakkautetiin 2011[23]. Haapovaara, Karttimo, Kurvinen ja Leminaho lakkautettiin 2017[24][25].
Meriraja: Satamat ja merivartioasemat
Rajavartiolaitos teki vuonna 2011 yhteensä 293 447 henkilöliikenteen rajatarkastusta muun muassa seuraavissa satamissa tai vesiväylien raja-asemilla:[26]
- Helsinki
- Kalajoki
- Kokkola
- Kotka
- Lappeenranta
- Naantali
- Nuijamaa (Saimaan kanava)
- Rauma
- Tornio
- Turku
Rajanylitys on mahdollista eräiden muidenkin satamien kautta.[6] Huviveneiden käytössä ovat seuraavat merivartioasemat:[6]
- Santio
- Haapasaari
- Suomenlinna
- Hanko
- Maarianhamina
Ilmatila: Kansainvälistä liikennettä palvelevat lentoasemat
Kansainvälisen liikenteen lentoasemia ovat: [4]
- Enontekiö
- Helsinki-Malmi
- Helsinki-Vantaa
- Ivalo
- Joensuu
- Jyväskylä
- Kajaani
- Kemi-Tornio
- Kittilä
- Kokkola-Pietarsaari
- Kuopio
- Kuusamo
- Lappeenranta
- Maarianhamina
- Mikkeli
- Oulu
- Pori
- Rovaniemi
- Savonlinna
- Seinäjoki
- Tampere-Pirkkala
- Turku
- Vaasa
- Varkaus
Lisäksi on myös muita lentoliikenteen rajanylityspaikkoja.[6] Vesitasoilla on mahdollista saapua lisäksi Hangon, Suomenlinnan, Kotkan, Maarianhaminan ja Porkkalan merivartioasemien kautta.[6]
Rajavartiolaitos teki kansainvälistä lentoliikennettä palvelevilla lentoasemilla yhteensä 3,776 miljoonaa rajatarkastusta (ainakin passintarkastus) vuonna 2011[26]. Vuonna 2012 lentoasemilla tehtiin 4,050 miljoonaa kansainvälisen liikenteen passintarkastusta. Vilkkaimmat lentoasemat olivat tällä mittarilla Helsinki-Vantaa (3 817 tuhatta), Kittilä (58 tuhatta) ja Rovaniemi (37 tuhatta).[9] Sisämaan lentoasemilla (esim. Jyväskylä, Kuopio ja Tampere-Pirkkala) rajatarkastuksista huolehtii poliisi[4], joten näillä lentoasemilla tehtyjen tarkastusten lukumäärä ei sisälly rajavartiolaitoksen tilastoihin.
Remove ads
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads