Ramses II
egyptiläinen faarao From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Ramses II (myös Ramses Suuri, joskus myös Ramesses, ’Ra-jumalasta syntynyt’) oli Egyptiä 19. dynastian aikaan vuosina 1279–1213 eaa. hallinnut faarao.
Ramseksen hallituskausi oli poikkeuksellisen pitkä. Jo nuorella iällä hän oli isänsä Seti I:n mukana sotaretkillä, ja Setin viimeisinä hallitusvuosina hän toimi myös kanssahallitsijana. Itsenäisesti hän hallitsi ainakin 66 vuotta. Ramses rakennutti huomattavan paljon.
Remove ads
Varhainen elämä
Ramses syntyi noin vuonna 1303 eaa. faarao Seti I:n ja kuningatar Tujan toisena poikana. Hän oli 14 vuoden ikäisenä mukana isänsä sotaretkillä Libyassa ja Palestiinassa. 22-vuotiaana Ramses johti itse sotaretkiä Nubiassa, ja Seti I nimitti hänet kanssahallitsijakseen. Ramses ja Seti käynnistivät yhdessä useita kunnostushankkeita ja rakensivat palatsin Avarisiin.[1]
Faaraona
Seti I kuoli vuonna 1279 eaa. ja Ramseksesta tuli faarao. Hän alkoi heti valmistella sotaretkiä Syyriaan ja Kanaaniin palauttamaan Egyptille heettiläisten valtaamia alueita ja kauppareittejä. Toisena hallintovuonnaan Ramses löi harhautustaktiikan avulla merikansat Niilin suistolla.[1]
Ramses aloitti Pi-Ramsesin kaupungin rakennuttamisen joskus ennen vuotta 1275 eaa. Avariksen lähelle itäiseen jokisuistoon. Kaupungista tuli pääkaupunki ja sotilaskeskus, josta Ramses saattoi hyökätä lähialueille.[1]
Neljäntenä hallintovuonnaan Ramses marssi armeijoineen Kanaaniin, joka oli heettiläisten vasallivaltio. Hän johti itse armeijansa Amon-divisioonaa. Ramses saavutti heettiläisistä maineikkaan voiton tai ainakin tasapelin Kadešin taistelussa vuonna 1274 eaa. ja palasi Egyptiin runsaan sotasaaliin kera. Vuonna 1258 eaa. egyptiläiset ja heettiläiset allekirjoittivat maailman ensimmäisen rauhansopimuksen.[1] Kahdentenatoista hallitusvuotenaan Ramses kukisti nubialaisten kapinan poikiensa Amon-her-khepeshefin ja Khaemwasen kanssa.
Kadeshin taistelun jälkeen Ramses omistautui Egyptin infrastruktuurin parantamiseen, rajojen vahvistamiseen ja useiden rakennushankkeiden läpiviemiseen. Ramses rakennutti satoja rakennuksia, monumentteja ja temppeleitä, kuten Abu Simbelin temppelit, Karnakin temppelin salin, Ramesseum-kuolintemppelin ja Abydoksen rakennuskompleksin.[1]
Remove ads
Raamatussa
Ramses II:n on usein arveltu olleen se Toisessa Mooseksen kirjassa mainittu faarao, joka piti israelilaisia orjuudessa, kunnes he poistuivat maasta Mooseksen johdolla.[2][3][4] Faaraon nimeä ei Raamatussa kuitenkaan mainita, mutta hänen mainitaan rakennuttaneen muun muassa Ramses-nimisen kaupungin.[5]
Kuolema ja muumio
Ramses kuoli vuonna 1213 eaa. Hänet haudattiin muiden Uuden valtakunnan faaraoiden tapaan Kuninkaiden laaksoon (hauta KV7), yhteen suurimmista Kuninkaiden laakson haudoista. 21. dynastian aikaan papit avasivat Ramseksen haudan ja veivät muumion turvaan ryöstelijöiltä. He poistivat kaikki arvometallit muumion ympäriltä ja käärivät muumion uudestaan. Ramseksen muumio sijoitettiin kuningatar Inhapin hautaan Seti I:n ja Amenhotep I:n muumion kanssa. 72 tuntia myöhemmin kaikki haudassa olleet muumiot siirrettiin turvaan ylipappi Pinudjem II:n hautaan. Muumioita peittäneestä pellavakankaasta löytyi pappien kirjoittamia asiakirjoja, joissa kerrottiin muumioiden siirtelystä.
Muumionsa perusteella Ramses oli yli 180 senttimetriä pitkä, vahvaleukainen, paksuhuulinen ja kapeanenäinen. Hänellä oli kuollessaan huonot hampaat, vakava nivelreuma ja kovettuneet verisuonet.[1] Hänellä oli punaiset hiukset.[6]
Vuonna 1974 Ramseksen muumio piti lennättää Pariisiin entisöitäväksi, mitä varten Egypti myönsi Ramsekselle virallisesti maan passin. Passin myöntämisellä haluttiin osaltaan varmistaa se, että ranskalaiset palauttaisivat muumion myöhemmin Egyptiin.[7][8][9]
Ramseksen muumiota säilytettiin Kairon Egyptiläisessä museossa, josta se siirrettiin vuonna 2021 uuteen Egyptiläisen sivilisaation kansallismuseoon 21 muun kuninkaallisen muumion kanssa.[10]
Remove ads
Jälkimaine
Ramseksen pitkä valtakausi oli vakaa ja vauras. Hän turvasi valtakunnan rajat, kasvatti sen vaurautta ja laajensi sen kaupankäyntiä. Ramses mainitaan lähes jokaisessa Egyptin muinaisessa arkeologisessa kohteessa. Monet hänen seuraajansa kunnioittivat häntä käyttämällä hänen nimeään.[1]
Ramseksen pitkää valtakautta pidetään Egyptin taiteen ja kulttuurin huippukautena. Etenkin hänen vaimonsa Nefertarin hautakammion maalaukset ovat arvostettuja. Ramses tunnetaan myös kuvauksista, joita hän teetti omista saavutuksistaan.[1]
Remove ads
Lähisukulaiset
Ramseksen isä oli hänen edeltäjänsä Seti I ja hänen äitinsä kuningatar Tuja. Ramseksella oli yli 200 vaimoa ja jalkavaimoa sekä 156 lasta. Ramses otti ensimmäisen vaimonsa 15-vuotiaana, ja jo kymmenen vuotta myöhemmin hänellä oli jo vähintään seitsemän lasta. Hänen ensimmäinen vaimonsa Nefertari kuoli melko nuorena. Toisen vaimonsa Isetnofretin Ramses korotti kuningattareksi.[1]
Ramseksen päävaimot:
- Nefertari (ensimmäinen ja Ramseksen lempivaimo, haudattu Kuningattarien laaksoon (hauta QV66)
- Isetnofret
- Binth-Anath (Ramseksen ja Isetnofretin tytär)
- Meryamon (Ramseksen ja Nefertarin tytär)
- Nebettawy (Ramseksen tytär)
- Henutmira (Ramseksen nuorempi sisar)
- Maathorneferura (alun perin heettiläinen prinsessa)
- nimi ei tiedossa
Ramsesin 16 ensimmäistä poikaa (suluissa äidit):
Remove ads
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads