Ranskan talous

From Wikipedia, the free encyclopedia

Ranskan talous
Remove ads

Ranskan talous on markkinavetoinen sekatalous. Se on kehittynyt maatalousvaltaisesta teollisuusvaltaiseksi ja 1900-luvun jälkipuoliskolla edelleen palveluvaltaiseksi. Ranskan bruttokansantuote kasvoi voimakkaasti toisen maailmansodan jälkeisinä kolmena vuosikymmenenä, ja ajanjaksoa on kutsuttu termillä "trente glorieuses". Sen jälkeen kasvu on tasaantunut. Pohjois-Ranska kehittyi 1980-luvulle asti etelää nopeammin, sittemmin Etelä-Ranskan talouskasvu on ollut pohjoista pirteämpää. Ranska on Euroopan unionin johtava maatalousmaa, ja suuri osa sen pinta-alasta on viljelty. Maa tunnetaan eritoten viineistään. Teollisuuden painopiste on maan pohjoisosassa. Energiantuotannosta ydinvoiman osuus on suuri.[4]

Pikafaktoja Tilastot, Ulkomaankauppa ja -investoinnit ...

Ranskan bruttokansantuotteen arvo on vuonna 2024 noin 3,1 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria[1]. Ranskan palveluyhteiskunta heijastuu talouteen: 79,3 % ranskalaisista saa elantonsa palvelualalta, 18,3 % teollisuudesta ja 2,4 prosenttia maataloudesta.[2] Ranska kuuluu G7-maihin.

Remove ads

Tuotanto

Maatalous

Ranskassa tuotetaan runsaasti erilaisia elintarvikkeita. Maatiloista kolmannes on alle kymmenen hehtaarin kokoisia. Länsimaalaisesta näkökulmasta maatilojen koko on suhteellisen pieni, mutta silti Ranska on Yhdysvaltojen jälkeen maailman toiseksi suurin maataloustuotteiden viejä. Yli puolet maan pinta-alasta on tehokkaassa viljelyksessä.[5][6]

Ranskassa on Euroopan maista eniten nautakarjaa. Maidontuottajana se on Saksan jälkeen toiseksi suurin. Lampaita kasvatetaan erityisesti maan eteläosissa. Lampaanmaitoa Ranska tuottaa neljänneksi eniten Euroopassa. Vuonna 2020 sen tuotanto oli 297 miljoonaa litraa. Suurin osa lampaanmaidosta menee juuston valmistukseen.[6]

Erikoisuutena Ranskan maataloudessa on se, että Ranskan Guyanassa tuotetut tuotteet katsotaan kotimaisiksi. Niinpä Ranskassa tuotetaan mm. kotimaisia banaaneja ja sokeriruokoa.[5]

Tärkeimmät vientituotteet ovat vehnä, maissi, ohra ja sokerijuurikas. Suuret alueet erityisesti Burgundissa ja Champagnessa, Bordeaux'n ja Rhônen laaksossa ovat viininviljelyksessä. Ranska onkin Euroopan ja maailman suurin viinintuottaja.[7]

Teollisuus

Suurin osa Ranskan teollisuudesta on viime vuosiinmilloin? asti ollut valtion omistuksessa. Sittemmin Ranska on alkanut yksityistää valtionyhtiöitään. Merkittävimmät teollisuuskeskittymät ovat Pariisi, Lille, Nantes, Strasbourg, Lyon, Grenoble, Marseille ja Toulouse. Tärkeimmät teollisuudenalat ovat teräksen tuotanto, autojen, lentokoneiden, aseiden ja erilaisten koneiden valmistus, öljynjalostus, sekä tekstiilit ja kemikaalit.[5] Tunnettuja ranskalaisia vientimerkkejä ovat Renault, Peugeot sekä monet muoti- ja kosmetiikka-alojen tuotteet.

Mineraalivarat ovat vähäiset, mutta maasta löytyy rautamalmia, sinkkiä ja uraania. Suurin osa maan energiasta tuotetaan ydinvoimalla.[5]. Ranska on Euroopan johtava ydinvoiman tuottaja. Suurimmat ydinvoimayhtiöt ovat Areva, EDF ja GDF Suez.lähde? Vuonna 2023 Ranska tuotti sähköstään 65% ydinvoimalla, suuremman osuuden kuin mikään muu maa maailmassa.[8]

Palvelut

Ranska on maailman suosituimpia matkailumaita. Vuonna 2019 siellä vieraili 90 miljoonaa ulkomaista matkailijaa ja matkailun osuus bruttokansantuotteesta on noin kahdeksan prosenttia[9]. Muun muassa Etelä-Ranskan Nizza on suosittu matkailualue, mutta myös pääkaupunki Pariisi on suosittu matkailukohde. Suosittuja osia ovat myös vuoristoinen Chamonix'n seutu ja Lounais-Ranska, joka tunnetaan punaviineistään ja gastronomiastaan.

Remove ads

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads