Rauha

Rauha on valtioiden tai muiden vastaavien välinen normaali sovinnon tila varsinkin sodan vastakohtana.^[1] Sanaa käytetään usein merkitsemään rauhanpäätöstä tai rauhansopimusta, jolla kaksi tai useampi valtiota julistavat keskenään käymänsä sodan lopetetuksi. Ennen lopullista rauhaa tehdään tavallisesti aselepo eli välirauha. Elleivät neuvottelut heti vie lopulliseen rauhansopimukseen, tehdään valmistava rauhansopimus. Kun liittokuntasodassa joku liittolaisista tekee rauhan aikaisemmin kuin muut, sitä kutsutaan erillisrauhaksi.

Tämä artikkeli käsittelee sotatilan vastakohtaa. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Rauhanmerkki on kansainvälisesti käytetty rauhan symboli. Se on muodostettu englantilaisen Campaign for Nuclear Disarmament -kansalaisliikkeen logosta.

Oliivinoksaa kantava kyyhkynen eli rauhankyyhky on maailmanlaajuinen rauhan ja harmonian symboli.

Rauhan määritelmä

Johan Galtung jakaa rauhankäsityksensä negatiiviseen ja positiiviseen rauhaan. Näistä negatiivinen rauha on sotatilan poissaoloa ja positiivinen rauha on sotaan mahdollisesti johtavien rakenteellisten syiden poissaoloa. Täten esimerkiksi ihmisoikeuksia sortava diktatuuri voi täyttää negatiivisen rauhan määritelmän (ei laajamittaista väkivaltaa) mutta ei positiivisen rauhan määritelmää, sillä rakenteellisesti diktatuuri on väkivaltainen.^[2]

Maailmanlaajuinen rauhanindeksi valtioittain.

Esimerkkejä historiasta

Sodanvastainen mielenosoitus Helsingissä 2022.

Ympärysvaltojen propaganda kutsui ensimmäistä maailmansotaa sodaksi, joka lopettaisi kaikki sodat. Vaikka ympärysvallat voittivatkin sodan, sitä seuraava Versailles’n rauha oli yksi syistä vieläkin verisempään toiseen maailmansotaan. Ennen ympärysvaltojen voittoa bolševikit lupasivat venäläisille ”rauhaa, maata ja leipää”. Vaikka Vladimir Lenin lopetti katastrofaalisen taistelun keskusvaltoja vastaan, johti se sisällissotaan ja yli miljoonan ihmisen kuolemaan.

Demokraattisen rauhan teorian kannattajat ovat sitä mieltä, että on vahvaa empiiristä todistusaineistoa sen puolesta, että demokratiat eivät ikinä sodi keskenään, tai sotivat todella harvoin keskenään. Useat valtiot ovat muuttuneet demokraattisiksi teollisen vallankumouksen jälkeen, ja siten he sanovat maailmanrauhan tulevan mahdolliseksi, jos tällainen kehitys jatkuu. Kuitenkin kriitikoiden mukaan tämä voidaan selittää muillakin tekijöillä, kuten valtioiden riippuvuudesta globaaliin talouteen.

Vuoden 1945 jälkeen maailmassa on ollut vain 26 päivää ilman sotaa.^lähde?

Vaikkakin historia on täynnä konflikteja, jotkin kansat, alueet ja kansakunnat ovat saaneet nauttia rauhanajasta, joka on kestänyt sukupolvia. Seuraavassa muutamia esimerkkejä:

• Ruotsi (1814–). Ruotsilla on nykyisistä valtioista pisin jatkuvan rauhan historia. Sitten vuoden 1814, jolloin Ruotsi soti Norjaa vastaan, ei Ruotsin kuningaskunta ole ollut sodassa. Tosin Suomen sisällissodan aikana vuonna 1918 Ruotsi lähetti Ahvenanmaalle sotilasretkikunnan nimellisesti suojelemaan ahvenanmaalaisia siviilejä, mutta todellisuudessa ilmeisesti valmistelemaan saarten liittämistä osaksi Ruotsia. Taisteluun sotilaat eivät joutuneet, sillä he vetäytyivät ennen saksalaisten tuloa.
• Sveitsi (1848–). Kovan linjan neutraalius on antanut Sveitsille mainetta kauan jatkuneen rauhan maana.

Vapaa markkinatalous ja rauha

Vapaa markkinatalous luo rauhaa ja ehkäisee konflikteja tehokkaammin kuin demokratia, ihmisoikeudet tai hyvä hallinto. NTNU:n valtio-opin professori Indra de Soysan mukaan teoreetikot ovat esittäneet vastaavaa kolmattasataa vuotta, mutta nyt Norjan NTNU-yliopiston ja Oslon kansainvälisen rauhaninstituutin (PRIO) analysoimat empiiriset tosiasiat ovat vahvistaneet johtopäätökset.^[3]

De Soysan mukaan osaselitys ilmiölle on se, että jos taloudellista vapautta rajoitetaan, investointi konfliktiin on ainoita keinoja luoda lisää vaurautta itselleen. Lisäksi, mitä suurempi taloudellinen valta valtiolla on, sitä enemmän kapinoinnilla sitä vastaan voi saada aikaan ^[3]. Muita aiempia selityksiä ovat mm. se, että vauraammilla kansakunnilla on enemmän hävittävää sodissa, kauppakumppanien kanssa ei kannata taistella ja ihmisten voidessa vaikuttaa elämäänsä ja elintasoonsa vapaasti omilla ponnistuksillaan heillä on vähemmän tarvetta tehdä sitä muita pakottamalla.

De Soysan mukaan Norjan lukemattomat rauhansovitteluyritykset ovat tehoton keino luoda rauhaa, kun taas markkinoiden vapauttaminen loisi sitä tehokkaammin ja lisäksi edistäisi kehitystä toisin kuin perinteinen kehitysapu.^[3]

Korkea taloudellinen vapaus estää erittäin tehokkaasti sotia, noin 54 kertaa tehokkaammin kuin demokratia (Democracy Score -mittarilla mitattuna).^[4]

Rauha ja vapaakauppa

243 225 maaparia vuosina 1950-2000 kattanut tutkimus vahvistaa, että kaupallisen riippuvuuden lisääntyminen edistää rauhaa, samoin globaali kaupan avoimuus. Kumpikin tulos kestää robustisti myös kaupan ja rauhan samanaikaisen määräytymisen kontrollin.^[5]

Katso myös

• Nonaggressioperiaate
• Rauhanliike
• Rauhanyliopisto