Rostovin alue
Venäjän federaation hallinnollinen alue From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Rostovin alue (ven. Росто́вская о́бласть, Rostovskaja oblast) on hallinnollinen alue Lounais-Venäjällä Itä-Euroopassa Donin alajuoksulla Asovanmeren äärellä.
Remove ads
Maantiede
Rostovin alue rajoittuu luoteessa Voronežin alueeseen, koillisessa Volgogradin alueeseen, kaakossa Kalmukiaan, etelässä Stavropolin ja Krasnodarin aluepiireihin sekä lännessä Asovanmereen ja Ukrainaan. Alueen pinta-ala on 100 800 km².lähde?
Rostovin alue sijaitsee Itä-Euroopan tasangon eteläosassa Donin alajuoksun ympärillä. Doniin laskevia jokia ovat muun muassa Donets ja Manytš. Alueen itäosaan ulottuu suuren Tsimljanskin tekojärven eteläpää. Lisäksi alueen eteläosassa on Veselyin tekojärvi.lähde?
Remove ads
Historia
Venäjän sisällissodan aikana alueella oli bolševikkeja vastustavien venäläisten muodostama Donin tasavalta, jonka bolševikit kuitenkin valtasivat ja liittivät Neuvostoliittoon. Toisessa maailmansodassa Saksa miehitti kesällä 1941 alueen länsiosan, mutta joutui perääntymään alueelta myöhemmin samana vuonna. Vuonna 1942 Saksa valloitti koko alueen. Neuvostoliitto valtasi alueen takaisin 1943.lähde?
Remove ads
Väestö
Väkiluvun kehitys
Suurimmat kaupungit

Rostovin alueen kartta: Rostovin alueen suurimmat kaupungit ja muita piirikeskuksia (VL2010).
Alueen suurimmat kaupungit ja niiden asukasluvut vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan olivat Donin Rostov (1 089 851 as.), Taganrog (257 692 as.) ja Šahty (240 152 as.). Yli 50 000 asukkaan kaupunkeja ovat myös Volgodonsk (170 621 as.), Novotšerkassk (169 039 as.), Bataisk (111 856 as.), Novošahtinsk (111 087 as.), Kamensk-Šahtinski (95 306 as.), Azov (82 882 as.), Gukovo (67 268 as.), Salsk (61 312 as.) ja Donetsk (50 085 as.). Kooltaan 20 000-50 000 asukkaan kaupunkeja (2010) ovat Belaja Kalitva (Белая Калитва; 43 651 as.), Aksai (41 969 as.), Krasnyi Sulin (Красный Сулин; 40 866 as.), Millerovo (36 499 as.), Morozovsk (Морозовск; 27 642 as.), Zernograd (Зерноград; 26 842 as.), Semikarakorsk (Семикаракорск; 23 884 as.), Zverevo (22 411 as.) ja Proletarsk (Пролетарск; 20 267 as.).[1]
Vuonna 2002 väestöstä on venäläisiä 89 prosenttia (3 934 835), ukrainalaisia 2,7 prosenttia (118 486), armenialaisia 2,5 prosenttia (109 994), turkkilaisia 0,64 prosenttia (28 285), valkovenäläisiä 0,6 prosenttia (26 604) ja muita 4,54 prosenttia. Kansallisuuttaan ei ilmoittanut 0,02 prosenttia väestöstä. Kaikkiaan alueen väestö jakaantuu 157 etniseen ryhmään.lähde?
Remove ads
Hallinto
Rostovin alue on yksi Venäjän federaation alueista (subjekti) ja sen pääkaupunki on Donin Rostov (ven. Rostov-na-Donu). Rostovin alueella on oma kuvernööri, hallitus ja lakiasäätävä kokous.lähde?
Talous
Rostovin alueen bruttokansantuote oli Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan vuonna 2010 yhteensä 632,2 miljardia ruplaa eli 1,69 prosenttia Venäjän federaation BKT:stä.[2] Jokaista alueen asukasta kohti BKT:tä kertyi vuodessa vain 147 800 ruplaa eli noin 3 620 euroa.[1][3] Se oli 56 prosenttia Venäjän keskiarvotasosta.[2]
Alueen tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus, elintarvike-, kevyt-, kemianteollisuus sekä rauta- ja värimetallurgia. Lisäksi louhitaan kivihiiltä. Maanviljely tuottaa viljaa, auringonkukan- ja sinapinsiemeniä, korianteria, vihanneksia, meloneja ja viinirypäleitä. Lisäksi valmistetaan viiniä.lähde?
Alueelta on rautatieyhteydet Ukrainaan, Kaukasiaan, Keski-Venäjälle ja Volgan seudulle. Asovanmerellä ja Donilla on laivaliikennettä ja Donin Rostovissa on tärkeä lentokenttä. Tärkeimmät satamat ovat Rostov-na-Donu, Taganrog, Ust-Donetski ja Azov.[11]
Remove ads
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads